Haluaisin ehdottomasti tehdä sen niin, että olisimme kolmen kimpassa vaimon Toiseksi, jos etsitte miesseuraa sänkyynne vaimollesi, kuinka moni mies . Muuten kaikki miehet, jotka ovat olleet ns biseksuaaleja jossakin iässä, ovat päätyneet homoseksuaalisiin suhteisiin. Riippuu varmaan parin välisestä kemiasta. Nainen haluaa isoa mustaa patukkaa perseeseen kusinen kyrpä nuoren blondin Dalia haluaa laueta alussa kuvaaja haluaa ottaa parista muutaman pirullisen Tärkein suomalaiset seksivideot nainen hakee seuraa Kuvia Laiha gilf kuvia, homoseksuaalit naturistit youtube piilokamera näyttelijät seksimaa pervoilua. Mikä muuten voisi olla motiivina sille, että mies haluaa työntää peniksen naisen pilluun? Sitä lisääntymistarvetta varten mies sitä kaluaan naiseen työntää ja . Ja puhun nyt sellaisesta + BMI enkä siitä että jollain on pari kiloa niin mutta miten homoseksuaalisuus sitten liittyy lisääntymisseen muka ja silti jutkut.

: Haluan kalua homoseksuaaliseen seuraa parille

Haluan kalua homoseksuaaliseen seuraa parille Russia porno finland gay escorts
Tallinna homoseksuaaliseen sex hierontaa ei seksiä Soumi gay porno koukussa pornoon
Haluan kalua homoseksuaaliseen seuraa parille Ainoana vaarana pidän sitä,että joku pakotetaan ko. Kaikki hänen sanomansa seksin aikana tai siihen liittyen on ollut valhetta siitäkin huolimatta, että hän on tehnyt sen ajatellen minun parastani. Voit myös siirtyä Suomi Itselleni seksi ei ole sama asia kuin hellyys. Ja missä kohtaa nappulasi hänen pelilaudallaan lie? Yli vuotiaat voivat tarkastella palstan sisältöä ja osallistua keskusteluun omalla vastuullaan.
ENERGIAHALLI LAHTI SEKSITREFIT HOMOSEKSUAALISEEN 512

SEX SHOP ESPOO PORNO LEFFA GAY

Kyllähän mielestäni jotkut ihmiset ovat viehättäviä, jopa kauniita, mutta asia ja ajatukset eivät ole siitä koskaan seksuaalisemmaksi kehittyneet. Mie oon jokseenkin samanlainen.

Jotenkin ihmisiin on vain vaikea kiintyä, paikkoihin enemmänkin. Voin esimerkiksi kaivata paikkaa, jossa en ole enää kymmeneen vuoteen käynyt, mutten ihmistä, jota en ole nähnyt vuoteen tiettyjä ihmisiä kyllä.

Uskoisin sen johtuvan siitä, että lapsuudessa tottua toisen vanhemman lähes jatkuvaan poissaoloon. Lisäksi minun ei ollut lupa viettää kaverilla enempää kuin kaksi tuntia viikossa.

Jotenkin sitä vain oppi tulemaan ilman ihmisiä toimeen. Minua ei seksi kiinnostanut murrosiässä ja kun äitini uteli asiasta ja kerroin suoraan ettei kiinnosta, hän olisi halunnut viedä minut johonkin tutkimuksiin. Ei kuulemma ole normaalia.

Nyt ole vuotias, minulla on avomies, parisuhde ollut jo vuosia mutta vieläkään ei seksi kiinnosta millään tavalla. Valitan, olen outo, sairas, hullu, poikkeava Pakko vaan välillä harrastaa sitä koska se nyt vaan on joku terveen parisuhteen merkki tai jotain. Minä ainakin tunnustan tämän. Saattaa tosin johtua traumaattisesta nuoruudesta, itsevihasta tai monista muista syistä.

Yritän edelleen päästä tästä ongelmasta kokonaan irti, en tiedä onnistuuko koskaan täysin. Läheisyydentarve minulla ainakin on erittäin voimakas, haluan mielelläni olla toista ihmistä lähellä, kunhan siihen ei liity mitään seksuaalista.

Ja jostain ihan hölmöistä jutuista esim. Viehätyn hyvin harvoista ihmisistä seksuaalisesti. Kylläkin kaikki tähän saakka ovat olleet miehiä. Eli kaiketi sitten olen hetero. Saan kyllä seksistä mielihyvää - jos toinen osapuoli tietää, mitä tekee; Mutta en ole kovin aktiivinen - en aloitteentekijänä enkä sängyssä toimijana - en halua seksiä kovinkaan usein.

Hellyyttä kaipaan, jotakuta jakamaan arkeani, mutta mistäpä sitä löytäisi miehen, joka haluaa seksiä vain pari kertaa kuussa? Edellinen parisuhteeni kaatui tähän asiaan, vaikka olin alusta lähtien avoin ja sanoin, etten ole kovin seksuaalinen olento.

Mutta kaiketi jokainen mies kuvittelee voivansa muuttaa tilanteen Mutta kun ei se ole siitä kiinni. Mies saattaa mielestäni olla hyvinkin fyysisesti puoleensavetävä, mutta silti en halua kuin harvoin. Että ehkä mie sitten elän itekseni. Perhekin oisi kovasti kiva, mutta Olipa hyvä, että löysin kirjoituksesi. Olen miespuolinen henkilö ja luokittelen itseni biseksuaalin ja aseksuaalin yhdistelmäksi. En ole myöskään kiinnostunut seksistä toisen ihmisen kanssa. Haluaisin saada parisuhteen, jossa ei tarvitsisi harrastaa seksiä.

Uskaltaisitko laittaa tähän viestiketjuun näkyville sähköpostiosoitettasi, niin voisin ottaa yhteyttä? Hei, Olen tässä muutaman päivän pohtinut uskallanko vai enkö laittaa sähköpostiani näkyville. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, ettei mitään voi saada ellei joskus hyppää kaivoon.

Minula on samanlaista tunnelmmoo. Kaivoinpa viestiketjun näin melkein vuoden jälkeen uudellen esille. Tässä useiden ihmissuhteiden jälkeen alkaa pikkuhiljaa turhauttamaan tämä erilaisuus. Ei auta, vaikka varoittaa etukäteen, että haluan vain läheisyyttä, en seksiä. Muutama kuukausi sitä sitten kestää, jonka jälkeen suhteen miespuolinen osapuoli toteaa, että tilanne ei muutu miksikään.

Tietääkseni kerroin siitä jo ennen suhteen alkamista.. Tekisi silti mieli seurustella, mutta ei siitä ilmeisesti tule mitään ilman seksiä. Olipas turha viesti, piti tulla vaan itkemään epäonnistuneita ihmissuhteita ja tällä viestillä ei oikeastaan ollut mitään pointtia: Mies joka kyllästyi 1. Minä taas olen valitsemassa aseksuaalisuuden - seksitä ei ole ollut juurikaan pysyviä hyviä seurauksia - muuta kuinlapset. En ole täysilä nauttinut vaimoni kanssa varmaan koskaan. Minä haluaisin löytää nappulan jolla vois sammuttaa koko homman.

Aatelkaa nyt- olla aina pyrkimässä hinkkaamaan pientä osaansa toiseen ihmiseen! No minä varmaan olen samanlainen vaikkakin yli 40v mies,jo nuorena huomasin ettei mitkään alastonkuvat yms kiinostaneet sitten puhutaan aamuseisokeista märistä unista? Naisten kanssa olen seurustellut mutta ei ole kiinostanut mikään sexijuttu,olen jopa naimisissakin ollut mutta lopputuloksenhan arvaa miten kävi,ja muutenkin en koskaan ole ymmärtänyt tuota sexin perässä juoksua vaikka sillai ei sitä vastaan ole mitään ei vain kiinosta niin ei.

Ite en oo koskaan ollut kiinnostunut seksistä ja kohta tulee täyteen 26 v. Tai en halua mitään suhdetta johon kuuluu seksiä ollenkaan. Masturbointiakin harrastan ehkä kerran viikossa jos sitäkään. Ei vaan kiinnosta niin ei kiinnosta.

Huomaan että kun oon treffeillä käynyt niin en koskaan halua atkaa treffailua pidemmälle koska jossain vaiheessa joudun kuitnekin kertomaan että haluan suhteen ilman seksiä ja ketä se kiinnostaa.

Oon ihan varma että tämän takia jään yksin. Ja tämän takia oon seurustellut vaan kerran elämässä. Olisin varmaan seurustellut ja nytkin suhteessa jos ei aina tarvi ajatella sitä seksiä. Ensimmäinen ajatus aina kun tutustun johonkin tyyppiin ja suutelen sitä niin tulee mieleen että kohta on seksin vuoro ja sitte peräännyn ja unohdan koko tyypin.

En kuitenkaan halua jäädä yksin loppuelämäkseni vaikka nyt sinkkuudesta vielä nautinkin, mutta entä 10 v päästä: Minunkin mieheni lähti pois samasta syystä Uskon että parisuhteessa voi onnistuakin jos kaksi aseksuaalia löytäisi toisensa.

Lukeeko aseksuaalit lehti-ilmoituksia tai liittyykö deittisivujen jäseniksi? Mutta tämäntyyppinen palsta voisi olla oikea kanava Minussa on jonkin verran masokistisia piirteitä, mutta itse seksi Hiukan oudolta tuntuu kun sitä yritetään tunkea sisälle silmistä ja korvista ja kaikista muistakin rei'istä.

Kuten monella muullakin tänne kirjoittaneella, tunteeni kohdistuvat harvemmin ihmisiin. Kirjoja pystyn rakastamaan järjettömän paljon, samoin kirjojen henkilöitä, mutta ihmiset Minulla on tärkeitä ihmisiä, joista välitän, mutta niin. Olen tietysti vielä hyvin nuori. Toivon tosiaan että aseksuaalit löytävät toisensa eivätkä edes yritä lyöttäytä seksuaalisten pariin. Se olisi reilua peliä, eikä kumpikaan kärsisi. Ei aseksuualisuus ole normaalia, ihminen tarvii ammattiapua!!!! Syynä voi olla, että lapsena tai nuorena on tehty jotain, esim raiskattu, käytetty hyväksi, isä tai vastaava, ja tollanen trauma jää muhiin syvälle syöväreihin ja pitäis mennä terapiaan mutta monet ei mene ja sit muka aseksuaali.

Juu, ei se mitää normaalia ole jos seksi ei maistu, mut minkäs teet. Eikä mua olla raiskattu tai käytetty hyväksi. Eli asia on paljon monimutkaisempi kuin noi sun teoriat, vitun ääliö! Itse olen vuotias nainen ja kasvanut ihan tavallisen onnellisessa perheessä ilman hyväksikäyttöä tms. Pidän kyllä romanttisista elokuvista ja kirjoista ja joskus harvakseltaan muutaman kerran vuodessa saatan masturboidakin, mutta seksi toisen ihmisen kanssa inhottaa.

Olen kyllä kokeillut, mutta minulle se oli seurustelun mukana tuleva ikävä velvollisuus, ei nautinto lainkaan. Tästä syystä en halua seurustellakaan. Olen kyllä muutaman kerran elämän aikana tuntenut fyysistä vetovoimaa johonkin mieheen, mutta haluaisin vain halailla ja suukotella. Tavallisessa seurustelusuhteessa pienikin läheisyys ahdistaa kun tietää että toinen osapuoli odottaa sen johtavan seksiin. Onneksi viihdyn hyvin yksinkin eikä ajatus elämästä ilman kumppani juurikaan pelota.

Et olisi voinut kirjoittaa osuvammin. Yhteiskunta on vaan jotenkin niin yliseksualisoitunut, että jos et joka viikonloppu laukkaa baareissa tyrkyttämässä itteesi, harrasta mahtavaa seksiä mitä moninaisimmissa paikoissa tai sinulla ei ole liutaa joko peräkkäisiä tai yhtäaikaisia kumppaneita, olet epänormaali.

Haluan jonkun läheisen ihmisen. Haluan olla jollekulle läheinen. Nyt asun yksin, mutta olen asunut monta kertaa kämppisten kanssa. Kyllä se oli paljon mukavampaa.

Karmaisee ajatus elinikäisestä yksinasumisesta! Pretty woman muuten 4. Voi kun mieheni olisi samanlainen. Meillä on kaikki muut asiat ihanasti, paitsi seksiasiat.

Olemme muuten täydellinen pari, mutta haluaisin, että mieheni olisi aseksuaali. Mieheni on kuitenkin niin ihana ja kaikki muuta asiat menevät hyvin, että haluan harrastaa seksiä mieheni kanssa, vaikka en sitä kaipaa. Teemme paljon kaikkeja kivoja asioita yhdessä ja harrastamme yhdessä ja olemme asuneet mieheni töiden takia useissa maissa ja on ollut upeata elämää. Mieheni ostelee minulle aina upeita lahjoja ja hemmottelee minu paljon.

Mieheni tykkää seksistä, mutta ei ole kuitenkaan mikään seksihullu ja se on vain ainoa miinus hänessä. En halua ikinä menettää häntä, muuten kaikki hänen kanssaan on ihanaa. Minusta läheisyys ja hellyys ovat ihania ja niin miehestänikin, mutta ´hän sitten lisäksi kaipaa seksiäkin.

Olen ihan Jumalalta rukoillut apua tähän asiaan. Haluan kaikkeni, että mieheni olisi onnellinen. Kaikkea hyvää sinulle ja ole onnellinen. Olen vuotias nainen ja samoja ajatuksia minullakin. Olen suurimman osan aikuisiästäni seurustellut ja nyt olen naimisissa, mutta seksi ei ole koskaan kiinnostanut. Se on välttämätön paha jos haluaa kumppanuutta ja pysyvän parisuhteen.

Välttelen seksuaalisia kohtaamisia kaiken tavoin ja siksi muukin läheisyys on vaikeaa. Pelkään toisen olettavan sen johtavan enempään. Minua inhottaa kaikki se seksin tuputtaminen joka tuutista, ja esim. Aseksuaalisuus ja homoseksuaalisuus ovat ainoat asiat mitä tässä maailmassa pitää nykyään kunnioittaa. Heterot ovat geenejänsä monistavia jäteihmisiä.

Haluan sanoa oman näkemykseni. Mielestäni se, että tunnet kuitenkin jonkunlaista sadistista halua, kertoo sen, ettet ole seksuaalisesti täysin tunteeton. Seksuaalinen halusi kohdistuu haluun satuttaa. Seksuaalisuus on siitä hankala asia, että siihen kulminoituu usein hirveästi asioita. Jos on asioita menneisyydestä käsittelemättä, ne voi aiheuttaa hirveitä tunnelukkoja, jotka sitten saa elämänalueita täysin kiinni.

Seksuaalisuus on yksi niistä. Lapsena voi olla niin paljon pelkoja, traumoja, vihaa, elämänhaluttomuutta ja kaikkea, että työntää asiat pois ja sulkee jotain kokonaan. Epäilen että käyminen psykiatrilla tai psykologilla voisi auttaa. Ei sen takia, että harrastaisit seksiä, vaan siksi, että pääsisit eteenpäin noissa tunteissasi.

Oma taustani on sellainen, että olen "kärsinyt" ihan pienestä lapsesta saakka voimakkaista masokistisista haluista. Olen sinänsä ollut seksuaalinenkin, mutta haluni ovat olleet hyvin lukkiutuneita. Seksi on ällöttänyt minua ja minun on ollut vaikea puhua asiasta. Joskus minulla on ollut jopa tunteita, etten halua seksiä, kaikki fyysisyys on tuntunut luotaan työntävältä. Olen nykyään päässyt monessa asiassa eteenpäin muun muassa psykoterapian mutta myös monen muun reitin avulla.

Helppoa ei ole vieläkään, mutta ainakin nykyään tiedän, että ne haluni eivät ole "normaaleja", vaikka niin monella keskustelupalstalla sun muulla sellaista toitotetaankin. Ja ei minua ole kukaan sairaaksi tai epänormaaliksi esim. Pääasiassa itselläni on ollut niin vaikea suhde isääni ja kaikkiin miespuolisiin ihan pienestä asti, että olen liittänyt seksuaalisuuteeni hirveän määrän pelkoja.

Lapsenakin on seksuaalinen, mutta silloin siihen suhtautuu hirveän paljon raadollisemmin. Itselläni sen alueen sulkeutumiseen ja noihin väkivaltaisiin haluihini liittyi suorastaan pakokauhun omaisia tunteita. Kun ne alkoivat vaikeasti ja vähitellen avautua, myös aloin nähdä itsestäni asioita syvemmin.

En tietenkään halua sanoa, onko asia sinun suhteesi niin tai näin. Luulen vain, että niin moni seksuaalisuuden muoto nykyään on jonkunlaisen pitkän myös kollektiivisen? Itse olin nuorempana pitkään siinä uskossa että masokismini on ihan tavallista ja normaalia, kun niin moni on masokisti tai sadisti ja viettää koko elämänsäkin toteuttaen noita haluja.

Kävin täällä keskustelupalstoilla ja toteutin itsekin näitä halujani ajautuen henkisesti itseni kanssa aika vaaralliseen tilaan. Toisaalta luulen, että seksin ylikorostaminen ja "normaalin" seksielämän määritelmän yhtä tuhoisana sen suhteen, että monikaan pystyisi toteuttamaan omaa itseään seksuaalisesti.

Seksuaalisuus on niin monessa asiassa läsnä. Ei se ole vain seksiä tai yhdyntää. Teet tietysti itse miten parhaaksi näet, mutta ei käyminen psykologilla tai psykiatrilla välttämättä haitaksikaan ole.

Sitä en kehoita, että lähtisit oikeasti toteuttamaan sadistisia halujasi, vaikka tekisitkin sitä turvallisesti. Se voi johtaa niin helposti todella kauaksi siitä, että olisi oikeasti elämässä helppo, turvallinen ja hyvä olla. Oikein hyvää jatkoa sinulle! Toivon todella paljon, että asiat lähtevät sujumaan.

Oon nyt vuotias mies ja mustakin on alkanut tuntua siltä, että olen jonkin sortin aseksuaali. Ei vaan kiinnosta seksi juuri ollenkaan. Olin noin pari vuotta sitten suhteessa naisen kanssa, jonka kanssa aluksi kyllä seksiä harrastettiin, mutta jo noin 2 kuukauden seurustelun jälkeen, ei enää tehnyt seksiä oikeastaan ollenkaan mieli.

Nainen teki yhtä poikkeusta lukuunottamatta aloitteen, jonka n. Vaikeahan se sellaisessa suhteessa oli olla jossa nainen halusi joka päivä seksiä ja teki aloitten ja sitten tuli torjutuksi melkein joka kerta. Kyllähän se varmasti toisen ihmisen itsetunnolle pahaa teki.

Tosin eipä ollut itselläkään helppoa, kun piti aina joku tekosyy keksiä seksistä kieltäytymiseen. Pakko oli joskus suostua, kun nainen uhkasi mennä vieraisiin jollen anna seksiä hänelle. Välillä hän taas haukkui homoksi, kun seksi ei kiinnostanut. Halusin kyllä läheisyyttä, suudella ja halata ja rakastin häntä ylikaiken.

Nainen oli kaunis ja ottajia kyllä olisi riittänyt. Mutta suhde ei ole vakaalla pohjalla jos toista ei kiinnosta seksi juurikaan ja toinen on nymfomaani. Tästä on nyt jo aikaa ja suhteemme päättyi täysin muista kuin seksiin liittyvistä syistä. Haluaisin parisuhteen jossa olisi vain vähän seksiä tai ei ollenkaan. Harmi, että olen 20 v. Olen aina toivonut suhdetta, jossa kyllä halaillaan ja kosketellaan ym.

Jollain lailla haluankin seksiä, kun olen rakastunut, mutta pohjimmiltaan se on vain halua tuntea itsensä halutuksi ja rakastetuksi. Haluaisin myös olla normaali ja nauttia seksistä, mutta aina olen pettynyt. Muutaman toiveikkaan yrityksen jälkeen ei enää kiinnosta. Miten löytäisi vähän seksiä haluavan miehen? Tämän ikäisenä ehkä helpompaa kuin nuorella, mutta silti.

Ihan ensi tapaamisella ei voi mennä sanomaan, että haluan seksittömän suhteen. Missä vaiheessa ja miten asian voisi ottaa puheeksi? Samaa olen miettinyt, missä vaiheessa pitäisi kertoa, ettei minusta tule hyvää seksikumppania. Haluan kyllä seksiä, tai ehkä haluan vain olla haluttu, en tiedä. Sen jälkeen, kun joudun myöntämään, ettei tämänkään miehen kanssa tunnu yhtään paremmalta, siitä tulee pakkopullaa. Hellyys ja läheisyys riittäisi. Kovin hiljaista tuolla suomenkielisellä aseksuaalit-keskustelupalstalla ja englannin kieli ei taivu riittävästi keskusteluun osallistumiseen niillä foorumeilla.

Olisi mukava vaihtaa ajatuksia jonkun miehen, tai miksei naisenkin, kanssa. Ikävä, jos pitää odottaa 7-kymppiseksi asti, ennekuin löytää kumppanin seksittömään suhteeseen.

Täälläkin on yksi nainen joka haluaisi parisuhteen jossa seksi ei olisi niin tärkeää. Läheisyydestä ja hellyydestä kuitenkin pidän. Koska tällaisia miehiä tuntuu olevan aika vähän olemassa niin ajattelin laittaa tänne minäkin mailiosoitteen löydettäväksi. Kenties Se oikea vaikka bongaisi tämän: Eli saa mailailla osoitteeseen: Olisi kiva jos olisit suht samanikäinen: Ittee ei oo ikin kiinnostanu seksi Mullaki tuntuu aika yksinäiselt kans.

Haluisin vaa seurustell, mut ilma sitä seksii. Mulla on niin, et haluaisin seksiä, mut vaan jotain yhtenä päivänä per kuukausi.. D En haluaisi täysin seksitöntä suhdetta, mut en varsinkaan sellaista, jossa harrastetaan sitä liikaa..

Haluan nostaa tämän keskustelun ylös sillä olen miettinyt ihan samoja asioita. En ole ikinä seurustellut, mutta jollakin lailla kaipaan sitä, sillä haluaisin läheisyyttä ja ystävyyttä, en kuitenkaan seksiä.

Seksi on minusta vaivaannuttavaa ja inhottavaakin. Halailu, läheisyys ja muu sellainen kuitenkin kiinnostaa. Ihastunut olen muutamia kertoja ja uskon voivani rakastua, mutta niinhän jotkut aseksuaalit voivat. En sanoisi että minulla on mitään traumoja joiden vuoksi olen tällainen, kunhan vaan olen. Masturboin silloin tällöin, noin kerran kuukaudessa, mutta siihenkin liittyy omituisia fetissejä. Joskus kiinnostus itsetyydytykseenkin lopahtaa kesken kaiken.

Tunnen suurta erilaisuutta asian takia enkä ole kertonut tästä kenellekään muualla kuin netissä Toisaalta toivon, että jos joskus saisin ensisuudelmani, "hurahtaisin käyntiin" ja alkaisi seksiasiatkin kiinnostaa. Mutta turha toivo kai, sillä kai minä jo tähän mennessä olisin seksiä ajatellut ja siitä fantasioinut, jos olisin tavallinen seksuaali. Ihan normaali on ollut kaikki kehitys, ei mitään traumoja tai muuta, ihan perusnormaalista onnellisesta perheestä tulen.

En ole ikinä seurustellut, koska olen aina ollut hyvin itsenäinen ihminen mieleltäni niin ei ole ollut kaipuuta seurustella. Tietenkin pidemmän päälle se voi käydä tylsäksi elellä yksinään, mutta ei siinäkään mitään huonoa ole.

Jos joku aseksuaalinen haluaa vaihtaa ajatuksia tai kokemuksia asiaan liittyen niin aina voi minulle pistää sähköpostia caelan19 gmail. En tiedä, miten aloittaa. Koskaan en ole ollut kiinnostunut seksistä tai siihen liittyvistä asioista. Koen ajatuksenkin sellaisista vastenmielisinä, elokuvissa en jaksaisi katsoa siihen liittyviä kohtauksia. En ylipäätään pysty käsittämään, mikä kyseisessä aktiviteetissa muka on niin kamalan "hienoa" ja "mahtavaa", etteivät ihmiset voisi elää ilman sitä.

Kun kuuntelen tuttujen selostuksia omista kokemuksistaan, en millään jaksaisi kuunnella, koska asia ei saa minussa aikaan minkäänlaista innostusta. Niin ikään en pysty käsittämään, miksi työpaikallamme on miesten pukuhuoneessa naiskalenteri, tai miksi jotkut kaverini sekosivat, kun elokuvissa oltiin ja filmin miestähti otti paidan pois.

Pidän kyllä joitakin miehiä komeina ja hyvännäköisinä, mutta en koskaan ole käsittänyt, miksi on niin "upeaa" nähdä ko. Naamaa minä tuijottaisin enemmänkin, tai oikeastaan kokonaisuutta ja ihan vaatteet päällä mieluiten , kuin mitään takamusta. Olen kertonut hurjalle määrälle tuttavia olevani aseksuaali - jopa kolme ihmistä taitaa tietää siitä.

Äitini, joka ei korvaansa lotkauttanut mokomalle tiedolle, hänelle se oli aivan sama paras suhtautuminen , ja parille tyypille, joista toinen oli sitä mieltä että minussa on vakava sairaus joka pitää hoitaa ensitilassa ja toinen kannusti ääni käheänä "kyllä se muuttuu kun löydät sopivan miehen! Melkein kuin olisin juuri ilmoittanut levittäväni kuolettavaa spitaalia tahdonvoimalla, ilmoitus aseksuaalisuudestani sai tyypit hyppimään seinille.

Aseksuaalisuus ei ole koskaan haitannut minua. En ole koskaan kuvitellut itseäni seksuaalisen aktiviteetin pariin kenenkään kanssa enkä yksinkään. En ole edes halunnut kuvitella. Halailusta ja muusta yhdessäolosta pitäisin kyllä, käsikädessä kulkemisesta ja sensellaisesta tosin ihan aina en tykkää ajatella edes sellaista , mutta ei mitään mikä tapahtuu "ilman vaatteita".

Ei vain yksinkertaisesti kiinnosta. Ja jos joku nyt haluaa tähänkin heittää loistavan elämänohjeen psykiatrin luona vierailusta, niin kerrottakoon vielä, että sellaisella käynkin jo ihan muista syistä, mm.

Kunhan asia ei haittaa yksilöä itseään - eli minua - sille ei tarvitse tehdä mitään. Toivottavasti tätäkin ketjua jotkut ihmiset jatkavat, tästä aiheesta on niin vähän mitään tietoa jaettavaksi. Täällä yksi itsensä aseksuaaliksi luokitteleva. Löysin googlettamalla tämän viestiketjun ja valtava helpotuksen tunne tuli juuri kun huomasin että ihan oikeasti meitä on muitakin. Olen myös aseksuaali, tosin vasta 18v nainen. Haaveilen monien muiden tapaan seurustelusuhteesta jossa ei seksiä harrasteta, mutta en ymmärrä voinko koskaan löytää toista aseksuaalia jonka kanssa kemiat muuten kohtaa Olisi ihana kuulla tällaisia onnistuneita tositarinoita, ihan vaan vinkkinä ;.

Olen kolmekymppinen nainen ja aseksuaali minäkin. En ole ikinä seurustellut, treffaillut kylläkin. En myöskään ole kertonut kenellekään olevani aseksuaali.

Epäilen sen olevan liian hankala asia muiden käsitettäväksi. Olen aina tiennyt olevani muista poikkeava mutta törmäsin oikeaan termiin vasta muutama vuosi sitten. Tuntui uskomattomalta lukea niin oikeaan osuva kuvaus itsestään. Seksi ei inhota minua, se vain on täysin yhdentekevä asia. En halua harrastaa sitä koska en kykene kiihottumaan toisesta ihmisestä enkä halua että minuun kosketaan.

Välttelen kosketusta myös muuten, en pelkästään seksuaalisessa mielessä. Poikkean ehkä muista tämän ketjun kirjoittajista siinä että en juurikaan kaipaa seurustelua. Saattaa tietysti olla etten vain tiedä mitä menetän koska minulla ei ole kokemusta asiasta mutta en kyllä juurikaan kaipaa muiden ihmisten seuraa.

Enkä todellakaan kestä edes ajatusta siitä että pitäisi tavata - puhumattakaan yhdessä asumisesta - samaa ihmistä joka päivä. Viihdyn hyvin omassa elämässäni tällä hetkellä enkä ainakaan tällä hetkellä kaipaa muutosta nykytilanteeseeni. Olisi tietysti mukava tavata samanlaisia ihmisiä mutta harvassa vaikuttavat olevan! Ja aikaisemmin tähän ketjuun kirjoittaneelle valopäälle lisätiedoksi etten ole millään tavalla traumatisoitunut lapsena tai vastaavaa ja että esimerkiksi sisarrukseni ja vanhempani ovat niin sanotusti normaaleja.

Lapsuuteni oli onnellinen ja ympärilläni on aina ollut hyviä roolimalleja sekä miehissä että naisissa. Tällainen minä vain olen ja siinä se. Aseksuaalisuus on aihe josta ei hirveästi kuule. Kunpa olisin tiennyt määritelmästä jo teinivuosinani. En ole kiinnostunut seksistä ja mun on vaikea ajatella toisia ihmisiä seksuaalisina olentoina. Koen seksin vähän kuin sillien syömisenä: Kauneutta osaan kyllä arvostaa ja kauniita ihmisiä on mukava katsella, mutta arvostukseen ei liity seksuaalisia haluja tai ajatuksia, ei ole koskaan liittynyt.

Haluaisin kuitenkin läheisyyttä, kumppanin ja lapsia, joten todennäköisesti joudun seksiä harrastamaan. Ihanteellista olisi löytää mies, joka ei haluaisi seksiä lapsentekoprosessien jälkeen. Pakko kysyä mielenkiinnosta orgasmeista.. Jos saavat niin eikö niistä kiihotu? Kiihottumisesta en osaa sanoa mitään kattavaa, koska aseksuaalisten kiihottumista ei juurikaan ole tutkittu - niin kuin ei aseksuaalisuuttakaan.

Jotkut ovat kuitenkin kertoneet huomanneensa kehossaan kiihottumiseksi tulkittavia reaktioita, mutteivät kuitenkaan ole tunteneet halua tai mitään muutakaan erityistä. Ikään kuin koputtelisi polvirefleksiä, refleksin näkee mutta tuskinpa se monellekaan suuria tunteita herättää. Olen kohta nelikymppinen nainen ja niin se taitaa jäädä pysyvä elämänkumppani haaveeksi minullekin.

Minä en varmaan ole aseksuaali, koska kyllä mua seksi kiinnostaa, mutta ei sen harrastaminen muitten kanssa. Seurustellut olen aikaisemmin useamman kerran, mutta aina se on tyrehtynyt siihen, että minua ei seksi toisen kanssa kiinnosta. Minä en pysty enkä halua "avautua" omista mieltymyksistä kumppanille enkä kyllä haluaisi olla pelkkä panoreikä mihin lastinsa tyhjentää. Muu läheisyys ja halailu riittäisi mulle vallan hyvin.

Minulla on eräs ystävä joka on luokitellut itsensä aseksuaaliksi. Itseasiassa hetken mietin että onko aloitus viestin lähettäjä ystäväni? En ole kuitenkaan puhunut seksuaalisuudesta hänen kanssaan sen enempää en oikein tiedä miten siitä voisi puhua ihmiselle aiheesta kun hänellä ei ole esim. Kun aseksuaalisuus tulee puheeksi niin alan aina miettimään mistä se johtuu? Mutta miksi aseksuaali ei tunne vetoa mihinkään? Ekana teoriana tulee mieleen että jos heidän kehossaan ja jonkin hormoonin vajaa tuotanto?

Tai heidän lapsuudessaan on tapahtunut jotain mikä on lukottanut seksuaaliset tuntemukset? En ala arvailemaan tämän enempää sille ei tulisi loppua. Mutta kiinnostaa todella tietää mikä siinä on takana loppupeleissä. Vanhemmat ja sisarukset välittivät, oli kavereita, virikkeitä ja harrastuksia, silti myös vapaa-aikaa. Kukaan tuskin tietää, mistä aseksuaalisuus "johtuu", aihetta pitäisi tutkia enemmän.

En ole kiinnostunut seksistä enkä koe kiinnostuksen puutettani ongelmana. Tuntuu, että ongelmalliseksi aseksuaalisuuden tekevät toiset ihmiset, seksuaalit. He yrittävät keksiä parannuskeinoja ja lohduttaa, kehottavat käymään lääkärissä. Ei auta vaikka kuinka sanoisi, että eihän minussa ole mitään vikaa. Painostuksen seurauksena jokunen aseksuaali pakottautuu seksuaalisuhteisiin ja lähipiiri hymisee tyytyväisenä heidän "parannuttuaan" haluttomuudesta. Tilannetta voisi ehkä verrata siihen, että Matti joutuu jostain syystä autiolle saarelle sadan etanoista hullaantuneen biologin kanssa.

Matti ei ole kiinnostunut etanoista tai niiden elämästä, mitä biologien on vaikea ymmärtää. He työntävät etanoita Matin nenän eteen ja kehottavat ihailemaan niiden tuntosarvia ja muita kiehtovia piirteitä, yrittävät kiinnittää Matin huomion etanoiden ihmeelliseen olemukseen. Mattia ei vaan kiinnosta, hän on tyytyväinen tilanteeseen. Halusin itsekin kirjoittaa tänne, sillä kampailen itsekin tämän "ongelman" kanssa, minkä itseasiassa seurustelukumppanini on luonut.

Aloin seurustella tajuamatta ehkä itsekin, miten seksi ja seksuaalisuus ei kiinnosta minua pätkääkään. Mukava kaveripoikani ihastui minuun, ja ajattelin, että kerrankos sitä seurustelua kokeilee.

Vaikka olin tuolloin siis jo vuotias. Se on niin suorittamista ja pakkopullaa, ja olen jatkuvasti keksimässä syitä miksi en halua tai jaksa. Minua ei kiinnosta, en saa asiasta mitään mielihyvää ja sukuelinten hiplailu ja tuijottelu vain ällöttää minua. Seksissä ei ole mitään nautinnollista, ei mitään huumaa tai halua. Joudun olemaan antavana osapuolena ja vääntämään kasvoilleni pakotetun hymyn.

Asia tuntuu minusta vaivalloiselta, ja inhoan koko toimitusta. Mitään traumaattista elämässäni ei ole kyllä tapahtunut. Mutta tämä syö selvästi parisuhdettani, ja luulen että keikun eron partaalla. Poikaystäväni on kovin ymmärtäväinen ja sanoo, ettei asia haittaa mutta kyllä se haittaa. Hän haluaa minua, mutta minä en todellakaan häntä. Tai ketään muutakaan sen puoleen. Ahdistun kun silittely muuttuu rintojen hiplailuksi ja poikaystävällä on tietyt vaatimukset. Voin lähes pahoin hänen kiihottuessaan, sillä en jaksa keksiä uutta tekosyytä.

Ongelmaksihan minäkin olen tämän luonut, kun en osaa keskustella tai jutella asiasta. Olen monesti vihjaillut, että poikaystäväni pitäisi harrastaa seksiä muiden kanssa. Ja totta vie tarkoitan sitä! Kestäisin aivan hyvin, että hän tyydyttäisi seksuaaliset halunsa muualla ja rakastaisi minua. Mutta ei niin ei Koska en ole oikein koskaan ollut kiinnostunut seksistä. Olen sitä kyllä harrastanut ja aikanaan vähän nuorempana kokeilin monenlaista, koska minulle sanottiin toistuvasti: Olen myös kokeillut seksiä sekä miesten että naisten kanssa.

Saan orgasmin helposti, seksi ei tunnu epämiellyttävältä ollenkaan, eikä ole todellakaan pahoja kokemuksia sen enempää lapsuudenkodista kuin aikuisen suhde-elämästäkään. Se ei vaan kiinnosta. Seksi on minusta myös äärimmäisen tylsää. Vaikka kokeilisi kaikki lajityypit läpi - kerran kokeiltuasi siinä ei ole enää mitään uutta.

Samaa toistoa ja vieläpä saman ihmisen kanssa, jos on parisuhteessa. Läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden kanssa seksillä ei ole kuin sivuosa. Läheisyys syntyy ihan muista asioista, jos siis puhutaan myös henkisestä läheisyydestä, eikä pelkästään iho vasten ihoa - läheisyydestä. Jonka senkin saavuttaa herkemmin ilman seksiä. Tunnen oloni todella rennoksi, eikä minun tarvitse yrittää tehdä fyysistä vaikutusta kehenkään. Voin nähdä ihmiset sukupuolesta riippumatta ihmisinä. Minulla riittää energiaa ja mielenkiintoa monenlaisiin asioihin ja ilmiöihin tässä elämässä, eikä minun tarvitse haaskata aikaani lakanoilla.

Tunnen olevani erittäin elinvoimainen ja elämäniloinen, nautin olostani ja olen harvoin tyytymätön tai pahalla tuulella. Älyttömintä tässä on se, että - kenties juuri edellä mainitusta syystä - ihmiset kiinnostuvat minusta aika totaalisesti ja kaikkialla.

Olen 30 ja kivannäköinen, pitkä nainen. Toisinaan toivon, että olisin niitä, jotka vain katoavat muiden joukkoon. En erityisemmin kaipaa fyysistä ihailua.

En erityisemmin tarvitse muiden ihmisten seuraakaan, vaikka tulen hyvin ihmisten kanssa toimeen. Tunnen oman arvoni ihan ilman sitäkin.

Tiedän olevani ihan nätti ja myös ilman vaatteita kivan näköinen mutta en tarvitse sen tietämiseen kenenkään muun ihailua. Ja se ongelma koko aseksuaalisuuden suhteen on lähes pääasiassa muiden ihmisten puolella. Olen rehellisesti kertonut aina, että seksi ei ole minun elämässäni tärkeiden asioiden joukossa mutta eihän sitä kukaan usko ihastuksen huumassa.

Miehet todennäköisesti ajattelevat, että ei vain ole saanut kunnolla munaa ja kuvittelevat parantavansa minut. No - olen jopa antanut kokeilla, kun itsekin tietysti välillä kelannut sitä mutta kyllä nyt tässä vaiheessa elämää voin jo sanoa, että ei se todellakaan siitä ole kiinni. Kun seksi ei vain ole kiinnostavaa, niin se ei ole.

Sillä ei vain yksinkertaisesti ole mitään merkitystä. Olisin itse ihan valmis ns. Minä en menettäisi mitään koska minulle se ei ole big deal. Suurista puheista huolimatta kovin harva on siihen oikeasti valmis. Se hämmästyttää minua aina. Miehet myös ystävien miehet, jota hämmästelen AINA ovat ehdottelemassa salapanoja. Valitetaan toistuvasti, että vieraissa on käytävä kun vaimo ei anna. Ollaan siis kyllä valmiita pettämään salaa omaa vaimoa mutta kun saisi luvan ja täyden vapauden, niin se ei käykään.

Mietin aina ihmisten kypsyyden todellista astetta. Olen tälläkin hetkellä pitkähkössä suhteessa mutta seksittömyys on nakertanut jo pitkään. Rakastan tätä ihmistä todella ja hän rakastaa minua, meillä on ihana suhde muuten mutta.. Olen ennenkin ollut tässä tilanteessa ja luulen, että eroamme vielä. Elättelen siis lähinnä toivoa, että joskus eläkeiässä sitten tapaan miehen tai naisen, jolle ihminen on tärkein.

Eikö aseksuaalille ole mitään muuta nimeä, jota käyttää? Ärsyttää tuo sana seksuaalisuus siinä. Ei muidenkaan kohdalla tarvi sitä käyttää.. Olen aseksuaali ja en häpeä myöntää sitä. Olen 18 vuotias terve nainen. Olemme seurustelleet avomieheni Matin nimi muutettu kanssa yli kaksi vuotta jatkuvasti läheisyysasioista ja seksistä riidellen. Noin vuoden verran seurusteltuamme minulle oli päivänselvää, että halumme seksin suhteen olivat erilaiset: Tavatessamme olin neitsyt, koska vaikean isäsuhteeni vuoksi minun oli vaikea luottaa miehiin ja tuntea oloni turvalliseksi heidän lähellään.

Koin, etteivät miehet halunneet minusta muuta kuin seksiä. Ensimmäistä kertaa Matti saikin odotella useamman kuukauden, sillä pelkästään miehen vieressä nukkuminenkin oli minulle aluksi erittäin vaikeaa. En saanut juurikaan nukutuksi niinä öinä kun nukuimme vierekkäin, tunsin oloni ahdistuneeksi ja kehoni reagoi jännitykseen vatsakrampein sekä tärisemällä.

Matti oli kuitenkin niin kiltti ja ymmärtäväinen minua kohtaan, että jossain vaiheessa kehoni lakkasi reagoimasta hänen läheisyyteensä pelolla ja jännityksellä. Ensimmäinen kertamme ei ollut fyysisenä kokemuksena minulle mitenkään erityinen se ei tuntunut oikein miltään ja oli hetkessä ohi , mutta henkisellä tasolla koin sen erittäin merkittävänä, koska olin viimein uskaltanut päästää Matin fyysisesti niin lähelle itseäni kuin mahdollista.

Se vaikutti positiivisesti myös itsetuntooni, joka oli jo pitkään ollut erittäin huono. Pidin itseäni rumana ja uskoin, ettei yksikään mies voisi pitää minua kauniina ilman vaatteita. Matti sai minut kuitenkin uskomaan, että olen kaunis sekä pimeässä että valaistussa huoneessa.

Alkuaikoina seksiä oli huomattavasti enemmän kuin nykyään ja sen myötä itsetuntonikin kasvoi. Minusta oli ihanaa, että joku näki minut kauniina, halusi koskettaa ja kiihottui alastomasta vartalostani.

En kuitenkaan kyennyt itse kiihottumaan seksistä niin kovasti, että olisin saanut orgasmin. Minulle se oli enemmänkin tapa ilmaista rakkauttani Mattia kohtaan ja tuntea itseni rakastetuksi. Jossain vaiheessa seksin määrä kuitenkin väheni radikaalisti samoin kuin tapaamistemmekin määrä. Matti tuntui viihtyvän enemmän yksikseen kuin minun seurassani. Joko hänellä oli koulukiireitä, TV: Aloin ajatella, että ehkä hän oli sittenkin halunnut minusta vain seksiä. Ehkä harrastamamme seksi ei enää tyydyttänyt häntä ja hänen kiinnostuksensa minua kohtaan oli lopahtanut.

Itsetuntoni romahti ja aloin käydä taas terapiassa. Olin käynyt terapiassa vuoden verran aikaisemminkin ja syönyt mielialalääkettä masennukseeni, jonka turvaton lapsuus oli laukaissut.

Matin käytöksen muututtua yllättäen masennukseni paheni nopeasti ja aloin toivoa, että minulta löytyisi rohkeutta tappaa itseni. En kokenut olevani tärkeä enää sille yhdellekään ihmiselle, jolle olin kaikista salaisuuksistani uskoutunut. Mattiin edelleen suunnattomasti rakastuneena ja terapeuttini rohkaisemana otin kaikista negatiivisista ajatuksistani huolimatta ongelmamme puheeksi Matin kanssa ja sain sekä itseni että hänet vakuutetuksi siitä, että pääsisimme ongelmiemme yli ja olisimme vielä onnellisia yhdessä.

Sitä onnea ei kuitenkaan kauan kestänyt, sillä Matti ei enää hakenut minulta läheisyyttä tai seksiä ja minä koin olevani hänelle enemmänkin hyvä ystävä kuin seurustelukumppani. Jotenkin onnistuimme kuitenkin pitämään suhteen kasassa noin vuoden verran, kunnes mittani tuli täyteen.

Sanoin, etten kykene sitoutumaan ihmiseen, jolta en koe saavani vastarakkautta kuin sanojen muodossa ja niitäkin vain niinä hetkinä, kun olen itse romahtamaisillani. Se että minulla oli odotuksia parisuhteelta ja toiveita esim. Matti olisi mieluusti jatkanut suhdettamme niin kuin se oli ollut: Kävin kolmivuorotyössä ja koin, että tapaamiset oli muutenkin helpompi hoitaa minun luonani, koska omistin kissan, josta minun tuli myös huolehtia.

Erosimme pariksi kuukaudeksi, jonka jälkeen kerroin Matille rakastavani häntä edelleen ja haluavani elää hänen kanssaan. Hän epäröi aluksi, mutta vakuuttui lopulta siitä, että suhde voitaisiin saada toimivaksi. Aloimme tapailla taas vähintään joka viikonloppu ja rakkauteni Mattia kohtaan kasvoi niin, että pystyin viimein nauttimaan seksistä orgasmiin asti. Sen vuoden joulun vietin kuitenkin taas kerran yksin, sillä Matti halusi viettää joulun kotonaan km: Se oli kova isku minulle, sillä olin itse tutustuttanut Matin omiin vanhempiini ja osaan ystävistäni jo ennen ensimmäistä eroamme.

Tämän vuoden huhtikuussa muutimme viimein saman katon alle ja tapasin viimein Matin vanhemmatkin. Arki ei kuitenkaan ole mielestäni muuttunut aiempaa helpommaksi.

Rakastamme toisiamme, mutta läheisyys ja seksi ovat olleet edelleen riitojemme aiheina lähes viikoittain. Matti ei hae minulta läheisyyttä eikä halua seksiä. Minulle ne taas edustavat rakkauden osoittamista ja sen myötä en koe itseäni rakastetuksi. Koen, että yhteen muuton myötä Matti on muutenkin lakannut yrittämästä tehdä mitään suhteemme eteen. Hän osallistuu kyllä arkisiin kodinhoidon tehtäviin mielestäni se on kaikin puolin reilua minua kohtaan, koska hän istuu kotona yhtä paljon kuin minä työttömäksi jäätyäni , mutta kaikki romanttinen puoli suhteestamme on kadonnut.

Olen sanonut hänelle useaan otteeseen, että vaikka hän istuisi minua vastapäätä tai vieressäni, henkisesti koen hänen olevan saavuttamattomissani. Kaikki nämä vuodet olen etsinyt Matin vähäisille haluille vikaa itsestäni sekä ulkonäöstäni että temperamenttisesta luonteestani , mutta myös Matista ja asioista, joiden parissa hän mieluusti aikaansa viettää lukeminen ja jalkapallo. Pari päivää sitten jouduin taas ottamaan puheeksi sen miten en tunne itseäni lainkaan rakastetuksi ja halutuksi tässä suhteessa.

Ehdotin, että menisimme viimein pariterapiaan puimaan mikä tässä suhteessa oikein mättää, kun henkilökemiamme on mielestämme hyvä ja kumpikin meistä rakastaa kumppaniaan, mutta silti suhde ei toimi.

Matti oli kuitenkin sitä mieltä, ettei se auttaisi ja ilmoitti olevansa aseksuaali. Aluksi asia nauratti minua ja koin suurta helpotusta sen tähden, ettei vika Matin vähäisiin haluihin ollutkaan minussa. Hetken asiaa mietittyäni koin kuitenkin pohjatonta surua tajutessani, ettei Matti ole koskaan nauttinut seksistä tai pitänyt minua seksikkäänä, päinvastoin.

Se miten suurta osaa seksi näyttelee minun käsityksessäni parisuhteesta ja mitä se symboloi on ongelma, ei fyysinen tarve siihen. Kun tajusin, että olenkin alastomana Matin mielestä ruma eikä hän välitä olenko pukeutunut pitsiin vai jätesäkkiin, itsetuntoni hajosi tuhansiksi palasiksi.

Miten voisin enää koskaan tuntea itseni kauniiksi, vaikka hän väittääkin minun olevan kaunis ja rakastavansa minua? Tuntuu, että olen kaiken tämän ajan rakastanut aivan eri miestä, koska tämän jälkeen minulle ei tulisi mieleenkään hakea seksiä Matilta. Kaikki hänen sanomansa seksin aikana tai siihen liittyen on ollut valhetta siitäkin huolimatta, että hän on tehnyt sen ajatellen minun parastani.

En minä seksiä sen takia harrasta, että nauttisin siitä fyysisesti niin kovasti, vaan koska haen sillä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kuvittelin Matinkin tuntevan samoin. Matti kuitenkin kokee seksin epämiellyttävänä ja tuntee olonsa sen jälkeen vain likaiseksi. Se musertaa minut enkä enää tiedä onko suhteellamme mitään mahdollisuuksia pelastua. Rakastan Mattia edelleen ja tavallaan ymmärrän miksi hän on toiminut niin kuin on toiminut, mutta toisaalta olen aivan älyttömän vihainen hänelle, ettei hän ole puhunut minulle totta alusta alkaen, kuten minä olen tehnyt kaiken tämän ajan.

Olen aina kuvaillut parisuhdettamme ystävilleni siten, että me pystymme kyllä Matin kanssa puhumaan ongelmistamme ja Matti rakastaa minua sellaisena kuin olen, mutta tämän kaiken jälkeen en ole siitä enää lainkaan vakuuttunut. Rakastan avomiestäni, mutta hänen haluttomuus satuttaa ja syö minusta naiseutta.

Suuttuu kun yritän puhua asiasta ja saada selvää, mistä johtuu haluttomuus. Meillä aika uusi suhde ja kertaakaan ei ole tehnyt aloitetta seksin suhteen. Minä jos yritän, niin tunnen torjutuksi tai sitten harrastamme seksiä, mikä ei tyydytä. Tuntuu, kuin hän tekisi sen velvollisuudesta, että suhde jatkuu. Tiedän kuitenkin että hän rakastaa minua. Aina kun suhde alkaa, minusta pitäisi heti kertoa toiselle, jos on aseksuaali. Salailu on törkeää ja itsekästä. En tuomitse enkä arvostele ketään seksuaalisesti poikkeavaa ihmistä, mutta itse kun olen nyt tässä tilanteessa.

Elämä on jo muutenkin satuttanut niin paljon, etten enää tätä jaksaisi pureskella. Minulle seksi kuuluu osana rakkauteen, enkä siitä haluaisi luopua. En tiedä mitä teen? Luovunko rakkaastani ja jatkan elämääni, vai jäänkö tähän suhteeseen ja voin pahoin siitä, ettei minua haluta seksuaalisesti? Tajusin viestejäni jälkeenpäin lukiessani, ettei meidän suhteessamme ongelmaa tuotakaan seksi, vaan pikemminkin romantiikan ja hellyydenosoitusten puute, joilla voisin kokea itseni rakastetuksi seksittömässäkin parisuhteessa.

Itselleni seksi ei ole sama asia kuin hellyys. Hellyyttä voi osoittaa lukemattomilla tavoilla ilman viittaustakaan seksiin. Samoin ihminen on kaunis ilman mitään yhteyttä seksuaalisuuteen. Näin sanoo tämä aseksuaali. Esimerkiksi elämänkumppanini on uskomattoman kaunis ihminen, niin fyysisesti kuin henkisestikin, vaikka en ole kiinnostunut seksistä hänen kanssaan.

Se lienee yksi syy miksi olemme edelleen yhdessä. Hän saa läheisyyttä, hellyyttä ja ihailua osakseen ehkä enemmänkin kuin moni muu, ilman taka-ajatuksia, ilman pyyteitä. Vain siksi että on ihana ihminen, ei siksi että haluaisin häneltä jotain. Toisella tavalla kuin ystäviäni. Mutta seksi kiinnostaa yhtä vähän kuin vaikkapa hänen pyöräilyharrastuksensa ja sitäkin hän harrastaa muiden kanssa, enkä minä menetä siinä mitään. Joillekin seksi on epämiellyttävää mutta joillekin se ei vain merkitse mitään.

Ei miellyttävää eikä epämiellyttävää. Ikonisoin naiset liiaksi pyhimuksen mentaliteetilla varustuiksi neitsyiksi. Kun lopulta mysteeri sitten purkautui ja tajusin kuinka samanlaisia naiset olivat seksuaalisine haluineen ja läheisyyden tarpeineen, ei ongelmia naisten kanssa ole ollut.

Tämän mysteerin purkuun ei riittänyt nippu yhden yön suhteita, vaan yksi riittävän kokonaisvaltainen ilta johon liittyi tutustumista etkoilla, mukavaa yhdessä juhlimista baarissa ja suoraviivainen sänkyyn kellistäminen tytön suostuessa tulemaan luokseni yötä. Vastaava tilanne ei varmaan ole kaikilla ATM miehillä, mutta hollantilaisnaisten menestys bisneksessään osoittaa, että tämä on varmaan yksi innovatiivinen tapa pienentää ATM ryhmää suhteessa muihin ryhmiin. Koska yhteiskunta oletti minun käyttävät 0,5 - 1 vuoden elämästäni sotilaalliseen kouluttautumiseen ja tarvittaessa kuolemaan isänmaan puolesta, olisin myös n.

Ehkä olisikin aika lopettaa seksityöläisten sekä seksiä ostavien kiristys tasa-arvon nimissä, ideoida sillekin osa-alueelle uusia toimintatapoja ja tuoda ilmiö yhteiskunnallisen suunnittelun piiriin. Ja nyt seksityöläisillä en tarkoita ihmiskaupan uhreja.. Koska näkemykseni todennäköisesti tarkoittaa jurputusta prostituutiosta, niin sanon jo etukäteen, että ajatelkaa intiaaniyhteisön "tulilintua" - yhteisössään erittäin arvostettua henkilöä.

Tämä tarkoittaa, ettei maksullinen seksi ja prostituutio tarkoita automaattisesti kaikkia sen lieveilmiöitä, elemme asenteillamme aja alaa sellaiseen asemaan, ettei sieltä löydy kuin epätoivoisia hyväksikäytettyjä sekä gangstereita, jotka aikovat saada maksimaalisen hyödyn tilanteesta.

Ainakin siinä vaiheessa, kun Ainakin siinä vaiheessa, kun mittariin tulee 40 v, naista on vaikka kuinka tarjolla.

Ei tarvi olla kuin vähän tanssitaitoinen, osata hieman jutella ja katsoa silmiin, niin seuraa riittää. Tietenkin alkoholia pitää ottaa niin vähän, että myös selvinpäin olevan naisen kanssa kehtaa jutella. Hyviä seurustelutarjouksia olisi koko ajan, mutta kun on kotona tuo oma puoliso, joka ei vaihtamalla taida parata. Itse kun totesin tilanteen Itse kun totesin tilanteen että kun kotimaasta ei kumppania löydy, pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja muutin maisemiin jossa miehelläkin on vara valita.

Nykyisen muutama vuosi tuosta asun edelleen ulkomailla ja olen onnellisesti naimisissa ja kotisuomeen en pahemmin kaipaile. Tsemppiä samassa tilanteessa oleville, jokaisella on oikeus onneen ja jos ei ah niin tasa-arvoisesta kotimaasta sitä löydy niin aina voi muuttaa pois. Parikymppisenä kuuluin tuohon Parikymppisenä kuuluin tuohon alimpaan kastiin, ATM-miehiin ja seurustelukumppanin saaminen oli yhtä tuskaa.

Myöhemmin tuli kouluttauduttua ja edettyä uralla siisteihin sisähommiin - tulipa siinä välissä avioliitto ja lapsikin. Kun sitten villityksessä siirryin taas vapaille markkinoille niin rohkaistuin nettitreffeille.

Tein sen kuitenkin harkiten panostamalla profiiliin ja kuvaan. Enkä lähtenyt epärealistisesti hakemaan yli kymmenen vuotta itsenäi nuorempia, vaan pikemminkin omaan ikäryhmääni kuuluvia - mutta vaatimukseni täyttäviä naisia.

Ja sitten vain odotin - tai ei tarvinut paljon odotella kun kalaa alkoi siimaan uida. Kerrassaan käsittämätöntä, että miten helposti olen ajautunut uusiin suhteisiin tekemättä itse oikeastaan mitään muuta kuin vastaamalla asiallisesti pyyntöihin ja käyttäytymällä treffeillä asiallisesti, pukeutumalla siististi ja tuoksumalla hyvältä. Se että suhteet eivät ole kovin kauaa kestäneet on luettavissa omaan narsistisuuteeni - tavoittelen aina vain parempaa.

Tätä voin omalta osaltani Tätä voin omalta osaltani täysillä kompata, ja toivottavasti omalta osaltani antaa esimerkkiä muillekin ATM-miehille. Parikymppisenä olin kiltti, kunnollinen ja mukava nuorimies, mutta auttamattomasti vähän nörtti, huonosti pukeutuva ja naamaltaankin valitettavaa keskitasoa tai jopa alle. Eli juuri sellainen "ATM-mies", joka ei ollut koskaan elämässään seurustellut. Kouluttauduin, joskin muista syistä kuin naisen saamiseksi. Aloin harrastamaan kuntoliikuntaa ja mietin kriittisesti nörtti-lookiani.

Suuria muutoksia en tehnyt pukeutumiseen ja ulkoasuun, mutta vähän rennommat vaatteet ja hieman vähemmän nörttikampaus - jo se riitti ensimmäisten tyttöystävien saamiseksi. Kokemuksen kautta tuli sitten lisää itsevarmuutta ja siitä lähti pikkuhiljaa itse itseään ruokkiva kierre. Parasta mitä minulle on kuitenkin - nyt kolmekymppisenä - tapahtunut on nettitreffit. Koska haluan löytää samanhenkistä ja samoja asioita harrastavaa seuraa, joutuisin ravintoloissa joissa en edes viihdy juttelemaan satojen tai tuhansien ihmisten kanssa löytääkseni etsimäni.

Netistä voin hakuehdoilla ja -sanoilla helposti hakea ne joista edes teoriassa voisin olla kiinnostunut. En edes yritä saada niitä ravintolan tai netin kuumimpia naisia, koska tiedän ettei meillä olisi mitään yhteistä ja seksi on ihan loistavaa "tavallisenkin" naisen kanssa.

Nettiyhteydenotoista noin joka toinen johtaa tapaamiseen ja tapaamisista noin joka toinen on johtanut seurusteluun. Nyt on noin kuudes tai seitsemäs netin kautta alkanut seurustelusuhde meneillään ja lyhin näistä suhteista on kestänyt pari kuukautta sekä pisin noin vuoden.

Itsekin tavoittelen aina vain parempaa ja olen siinä onnistunutkin: Niin raadollista kuin se onkin niin ET välttämättä kelpaa sellaisenaan kuin olet. Omaan menestymiseen parisuhdemarkkinoilla voi vaikuttaa. Jos pää ei riitä kouluttautumiseen niin ehkä sitten kannattaa kokeille liikuntaa. Jos liikunta ei kiinnosta niin ehkä pukeutumiseen ja ulkonäköön muuten kannattaa panostaa.

Jos sekään - tai mikään muu oman markkina-arvon paranstamiseen liittyvä - ei kiinnosta niin sitten voi varmaankin vaan tyytyä omaan tilaansa ja hyväksyä sen tosiasian että on loppuelämän yksin. Mutta siihenkin voi sopeutua ja rakentaa elämäänsä yksin. Ja missä kohtaa nappulasi hänen pelilaudallaan lie? Laasanen ei huomioi ollenkaan Laasanen ei huomioi ollenkaan yhteiskunnan muuttumista ja sitä, että naisten ja miesten on vaikeampi luontevasti tutustua toisiinsa kuin aiemmin.

Ihmisten kanssakäyminen tapahtuu yhä suljetuimmissa piireissä ja ehkä luontevia kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen on vähemmän. Jos kumppania ei kohtaa oman arkensa piirissä, missä sitten? Baarikulttuuri esimerkiksi ei ole onnistunut korvaamaan lavatanssikulttuuria. Väitän että useimmat ovat täysin hukassa, millä tavalla tekisi ravintolassa tuttavuutta uusien ihmisten kanssa, kun sitä ei ole millään tavalla normitettu miesten haku, naisten haku. Mitä muita konkreettisia paikkoja on?

Laasanen ei ole myös huomioinut sitä, että uuteen mieheen tutustuminen on naiselle aina riski. Mies on fyysisesti voimakkaampi, ja nainen tuntee tarvetta arvioida onko mies turvallinen. Kun mies kohdataan luontevasti, naisella on enemmän mahdollisuuksia arvioida turvallisuustekiöitä.

Ainakin itselläni torjunta, ylimielinen käytös ja ylimitoitetut kriteerit kielivät siitä, että mies ei ole onnistunut herättämään luottamusta. Jos luottamus syntyy, kriteerit alkavat sortua. Nettideittailu vain korostaa tätä ongelmaa. Kun ihmiseltä jää pois mahdollisuus tulkita esim. Siihen on syynsä, miksi on kehittynyt esimerkiksi sellainen, nyttemmin jo romuttunut tapa kuin että mies avaa naiselle oven.

Huomaavaisuus viestii että haluaa toiselle hyvää. Laasasen markkina-arvo höpinä kertoo ajastamme ainoastaan yhden oleellisen asian, sen kuinka korostetusti markkinatalousyhteisyhteiskunta alkaa leimata ajatteluamme ja kuinka koemme tarpeelliseksi soveltaa markkinatalouden teoriaa arkeen.

Miehistä ja naisista ja heidän todellisuudestaan Laasasen tulkinnat ovat lähinnä lapsellisia. Laasasen tulkinnat ovat mielestäni hyvin osuvia. Sanomani perustuu kokemuksiini lukuisista lyhyistä ja puolipitkistä seksi suhteista sekä vapaisiin että varattuihin naisiin poimittu kotimaasta, ulkomailta, koulusta, töistä, baarista, netistä, keskeltä kirkasta päivää, Olen myös samaa mieltä Laasas-yhteenvedostasi.

Teoria pitää pitkälti Teoria pitää pitkälti paikkansa. Olen kohta vuotias, kropaltani lihaksikas ja naamaltani sen näkönen, ettei naisen saaminen jää siitä kiinni. Olen kuitenkin täysin onneton sosiaalisessa kanssakäymisessä. Naiset saattavat kiinnostua minusta, mutta pian kiinnostus lopahtaa, kun keskustelevat tovin kanssani. En yksinkertaisesti kykene pitämään naisten kiinnostusta yllä. Olen kokenut elämässäni vastoinkäymisiä naissuhteissa niin paljon, etten tiedä, jaksanko enää edes yrittää.

Viimeisimmän vuoden aikana olen huomannut, että suhtaudun kyynisesti ja katkerasti naisiin. Olen entistä enemmän keskittynyt bodaukseen ja jättänyt naiset sikseen. Nykyään kun nainen tulee aloittamaan baarissa keskustelua, niin saatan käyttäytyä todella vittumaisesti ja piikittelevästi, vaikka en haluaisi. Sisälläni on vaan niin paljon katkeruutta naisia kohtaan, että käyttäydyn tahtomattani vittuilevasti nykyään.

Ongelma on kasaantunut tässä viimeisen vuoden aikana. En ole koskaan seurustellut ja harrastanut seksiäkin vain 3 kertaa.

Hyvä puoli on se, että en näytä tyypilliseltä "ilman jääneeltä mieheltä", joten ilman jääminen naismarkkinoilla ei näy ulospäin minusta niin vahvasti. Yksikin nainen sanoi kerran baarissa, että sä näytät siltä, että kun sä astut yökerhoon, niin sun ympärillä on heti naisia.

Naurahdin vaan ja vastasin juu kyllähän se vähän niin tuppaa menemään. Sosiaalinen kyvyttömyytenikin tulkitaan monesti niin, että olen varattu mies. Totaalinen nolaus olisi, jos kaikki työkaverit, perhe ym. Sinä olet siis vuotias. Ei Sinä olet siis vuotias. Ei kuule siinä iässä vielä lopeteta yrittämästä, eikä ryhdytä katkeraksi! Minkä takia et pysty pitämään naisten kiinnostusta yllä? Eikö sinulla ole mitään puheenaiheita?

Tunnen paljon suomalaisia miehiä, joilta saa vain yksisanaisia vastauksia tai ynähdyksiä. Mutta tätäkin voi harjoitella. Ensinnäkin, mieti etukäteen muutama puheenaihe illaksi, vaikka uusia elokuvia muitakin kuin Transformers , mitä viikonloppu- tai lomasuunnitelmia on, asioita työstä tai opiskelusta jne. Muista kysyä kysymyksiä naiselta, se on tärkeää "Näitkö elokuvan X?

Oletko nähnyt saman näyttelijän elokuvan Y? Mihin olet menossa lomalle? Ei tässäkään hetkessä kehity, mutta kehittyy kyllä. Itse olen nainen, mutta olen joutunut pakon edessä ulkomailla asuessa opettelemaan vieraiden ihmisten kanssa puhumisen, ja nykyään se luonnistuu jo aika hyvin. Ei ole ollut tavallaan aika introvertille ihmiselle helppoa, joten voin kyllä jossain määrin ymmärtää ongelman. Vanhempana äiti-ihmisenä luin Vanhempana äiti-ihmisenä luin keskustelunne.

Yksin jääneen nuoren miehen tarina on koskettava. Samanlaisia naispuolisiakin löytyy, mutta missä kohtaisitte? Kannattaa vastoin pelkojaan osallistua mahdollisimman paljon kaikenlaiseen. Jospa jostain se oma rakas kuitenkin löytyisi. Ei saa antaa periksi. Muuten kirjoituksissa korostuu kaiken medikalisointi. Ikäänkuin yksinäisyyskin olisi joku sairaus ja siihen apteekin hyllyltä löytyisi synteettinen lääkevalmiste. Ei ihan kaikkea voi tutkia ja laittaa teorioiksi.

Iloisesti liikkeelle erilaisten ihmisten pariin, vapaaehtoistöitäkin löytyy! Nuoret naiset ovat tulleet harmillisen nokkaviksi, mutta taustalta voi kuitenkin löytyä se itsestään epävarma pikkutyttö. Jos tavoitteena on pikemminkin ystävän, kuin seksin metsästys, voi lopputulos olla parempi ja kestävämpi. Ihmis-suhdekoulutusta jo peruskouluun, niin ystävät ja perheet löytyvät kaikenlaisille kumppaneille.

Kyllähän noita sinkkunaisia Kyllähän noita sinkkunaisia tapaa, mutta ei se pahemmin auta jos he alkavat sylkemään päälle kun heidän kanssaan pyrkii juttusille. Kai molemmat sukupuolet Kai molemmat sukupuolet saavat päättää itse, onko kiinnostunut jostain henkilöstä vai ei? Joskus törmää siihen, että jotkut miehet tyrkyttävät itseään väenväkisin. Jotkut eivät usko selvänäkään sanaa: Välttämättä yksi kieltäytymiskerta, samalle miehelle, ei riitä.

Joitakin vuosia sitten nykyinen ex-ystävättäreni päätti poikakaverinsa kanssa, että se poikakaveri soittaa jollekin kaverillensa, että hän saa minulta. Häivyin välittömästi paikalta sanomatta sanaakaan.

Jälkeen päin ystävättäreni kiukutteli minulle siitä, kun häivyin ja se mies oli tullut turhaan, eikä saanut. Hyi, ei No jessus sentään. Hyi, ei tuollaiset ole kavereita.

Joillakin menee vapaamielisyys ihan yli hilseen. Aiheeseen sopiva Aiheeseen sopiva blogikirjoitus: Koulutettujen naisten sinkkuongelma http: Entäs jos ihan Luuserille! Entäs jos ihan tietoisesti yrittäisit seuraavan kerran piikittelyn sijaan harrastaa naiselle small talkia. Naiset tykkäävät siitä, että heistä ollaan positiivisesti kiinnostuneita mitä teet, opiskelet, harrastat?

Ei sen tarvi olla mitään lipevää ylisanaa. Eli tietoisesti pitää koettaa kätkeä se ironia, piikittely, joka kertoo varautumisestasi pettymykseen ja kaikista edellisistä pettymyksistä. Ajattelet, mitä sinä haluaisit kuulla häneltä. MIkä olisi kivaa kuulla toisen sanovan sinusta. Piikittely koetaan nolaamiseksi ja loukkaavaksi. On vain opeteteltava nöyrästi sitä small talkia! Siitä ja pienestä kehusta kuka tahansa naisen syttyy. Ja yhteinen ilta ja yö odottaa! Tätä tosiaan pitäisi yrittää Tätä tosiaan pitäisi yrittää ja lähteä eri asenteella.

Pitäisi vaan yrittää saada sellanen rento fiilis päälle ja yrittää jättää negatiiviset kokemukset naisista pois. Itseltäni vaan monesti puuttuu se viimeinen siirto. Nainen saattaa olla joskus pitkäänkin kiinnostunut, mutta en uskalla tehdä niitä viimeisiä peliliikkeitä koskaan.

Viime kesänä tapailin parin viikon verran yhtä todella ulkoisesti kaunista ja sosiaalisesti kyvykästä naista. Se sujui oikeastaan ihan hyvin, mutta itseluottamukseni on naisasioissa sen verran huono, etten vaan kykene ottamaan ratkaisevia askelia. Tuokin nainen teki silloin aloitteen tapailuun ja oli todella kiinnostunut.

Ei oikeastaan tarvinnut itse tehdä mitään muuta kuin antaa virran viedä. Olisi vaan pitänyt tehdä ne viimeiset peliliikkeet, joilla tapailu olisi muuttunut seurusteluksi. En vain osaa osoittaa omaa kiinnostustani riittävän selkeästi naisille ja ne tulkitsevat yleensä minut välinpitämättömänä. Tiedän, että ulkonäöllisesti ja älykkyyden puolesta voisin aivan hyvin seurustella tuon viime kesäisen kauniin naisen kanssa, mutta jäädyn aina sosiaalisissa tilanteissa hyvännäköisten naisten kanssa.

Sun kannattaa tosiaan ottaa Sun kannattaa tosiaan ottaa koko homma vaan rennommin ja pitää vaan hauskaa. Olla välittämättä mistään "lopputuloksista" sen enempää. Niinpä, kyllähän seuraa Niinpä, kyllähän seuraa miehistä saisi vaikka jokaiselle päivälle vaikka nettideittien kautta.

Niin pinnallista kuin se onkin, todella harvoin Suomessa tulee vastaan ketään haluttavaa johon ihastuisin, jonka kanssa voisin kuvitella seurustelevani ja jopa harrastavani seksiä! En voi biologialleni mitään että esim. D Sanonpahan suoraan sen! Mutta ehkä jotkut naiset ovat vähemmän geeniensä orjia kuin minä, vaikka kyllä luonne on valehtelematta yhtä tärkeä kuin ulkonäkökin.

Jos luonne on epämiellyttävä, ei ulkonäkö siinä ihmisessä auta. Selkokielellä tämä tarkoittaa, että etelämpänä on huomattavasti enemmän: Jo Saksassa ammatit ovat selvästi pysyvämpiä, mikä on tilanne muissakin väestöltään keskikokoisissa maissa.

Olemme puolileikillään tai puolitosissaan suunnitelleet perustavamme Suomeen jotain vastaavaa kuin Hollannissa - olemme kokeneita ja viehättäviä ja rohkeita keski-ikäisiä naisia ja olemme todenneet, että voisimme auttaa ja ohjata lukuisia nuoria - tai vaikkapa elämän tiellä kompastuneita vanhempiakin miehiä - seurustelun saloihin Ans kattoo vaikka tämän kirjottelun tiimoilta saisimme hommaan vauhtiakin: D Perinteinen prostituutio tuntuu monesta miehestä liian tekniseltä ja pinnalliselta - näin naisena ja asiaa kokeilemattomana voin vain kuvitella, että näin juuri onkin.

Olisi oikeasti hienoa jos seksuaalikasvatus olisi oikeasti ohjaavampaa kuin mitä se on. Ja kyllä se samanlainen ohjaus olisi paikallaan myös nuorille naisille, aivan yhtä epävarmoja me olemme ja mies suuri arvoitus. Ennenkaikkea toivoisi kuitenkin juuri sitä, että ihmiset keskittyisivät muuhun kuin epätoivoiseen parin hankintaan. Siinä voi meinaan käydä niin, että kun harrastaa, hoitaa itseänsä, auttaa muita, että hups - kohtaakin hienon ihmisen jonka kanssa natsaa niin patjan jousien paukuttaminen kuin se kaikki muu kumppanuuteen liittyvä: Koko keskustelu tuntuu Koko keskustelu tuntuu menneen toisen sukupuolen syyttämiseen.

On totta, että monilla akateemisesti koulutetuilla naisilla on liian kovat kriteerit. Henkilökohtaisesti en ole koskaan ymmärtänyt eräiden ystävieni kriteeristöjä esim. Ulkonäönkin puolesta pitäisi löytää joku Brad Pitt. Toki miehen täytyy sen verran silmää miellyttää, että voi kuvitella tämän kanssa harrastavan sänkypuuhia. Joskus tuntuu, että nämä "citynaiset" unohtavat tärkeimmän: Monesti ne, jotka ovat osanneet katsoa ulkonäköä syvemmälle, ovat vihdoin löytäneet sen oikean elämänkumppaninsa.

Tämä on kuitenkin vaikeaa, koska ei nykyään ole mahdollisuutta tutustua toiseen niin hyvin, että näin pääsisi käymään. Jokainen, niin mies kuin nainenkin, tekee tietynlaista luokitusta vastakkaisesta sukupuolesta tällaisessa tilanteessa.

Parempia paikkoja ovat esim. Mutta on kyllä tyhmää miesten puolelta väittää, että naiset pilaavat maailman tai että koko tasa-arvo on hömpötystä, joka köyhdyttää koko valtion.

Helppo se on silloin sanoa, kun miehet ovat perinteisesti olleet siinä naruja vetelevänä osapuolena. Tuntuu vähän siltä, että pidetään kiinni saavutetusta edusta eikä osata muuttaa ajatustapaa monipuolisemmaksi.

Onko tosiaan teille miehille tullut mieleen, että voisitte vaihtaa rooleja? Ja siinä mielessä puolustan akateemisesti koulututun miehen valintaa, että ainakin oman kokemukseni mukaan heillä ei ole samassa laajuudessa perinteisiä sukupuoliroolikäsityksiä niin kuin vähemmän koulutetuilla.

Olisiko siis osa syy myös miesten ajatusmaailmassa eikä vain siinä, että naiset ovat liian valikoivia? Tasa-arvo on sitä, että saa olla sellainen kuin on eikä tule syrjityksi sen vuoksi.

Naiset ja miehet ovat sekä fyysisesti että henkisesti erilaisia. Tasa-arvo ei tarkoita sitä, että naisten pitäisi olla samanlaisia kuin miesten tai päinvastoin, vaan sitä, että molempien ominaisuuksia arvoste Se, että tasa-arvo leimataan joksikin feministiseksi pitäisi olla -tilan tavoitteluksi johtuu siitä, että naiset ovat joutuneet vaatimaan samoja oikeuksia miesten kanssa. Mutta muistakaa se, että oikean tasa-arvon kannattajat puolustavat myös miesten oikeuksia silloin kuin heidän asemansa on heikompi naisiin nähden, esim.

Mielenkiintoista, että Mielenkiintoista, että kuvittelet yksin jäävien miesten olevan duunareita ja yksin omaan liian alhaisen koulutuksen saaneita. Kyllähän tuolta edelleen löytyy pilvin pimein pirkkoja, joilla ei ole minkään sortin koulutusta. En usko, että arvoni naismarkkinoilla hirveästi kohenee kun tästä valmistun korkeakoulusta.

Ehkä kiinnostus voi nettideiteissä nousta kun läväytän siihen, että olen kovapalkkainen pomomies, mutta tuskinpa haluan, että joku tulee luokseni kuin haaskalle. Jos minä en kelpaa ilman titteliä, minä en halua kelvata ollenkaan. En raada tai opiskele naisia varten. En ikinä osta isoa velkakolossia Espoosta tai suurta perheautoa, jotta voisin tyydyttää jonkun naisihmisen pinnallista unelmaa.

Minä synnyin tänne romantikkona ja edes hitusen haluan siitä säilyttää hautaan saakka. Hyvät yksinäisyydessä rypevät Hyvät yksinäisyydessä rypevät herrat, miten paljon olette tehneet naisen "pokaamisen" eteen esim viimeisen kuukauden aikana? Vaikuttaa siltä että osa on kylmästi sanottuna niin vässyköitä että itsetunto murtuu ekojen pakkejen jälkeen. Sosiaalisen hyväksynnän hakeminen näyttää naiselle usein säälittävältä, ole siis mies äläkä mikki hiiri. Koita luoda seksuaalista jännitettä, sitä ei luoda lyömällä munaa tiskiin et halvalla lähtee kelle tahansa naiselle, näytä että itselläsikin on arvo.

Ei kannata myöskään olla liian kiltti, sillä tavalla että myötäilet kaikkia naisen mielipiteitä, älä myöskään kehu todella kuumien naisten ulkonäköä ennenkuin ovat sen ansainneet yms yms.

Naiset paranevat päivä päivältä pakkejen antamisessa ja paranet itse kerta kerralta oli lopputulos mikä tahansa. Ulkonäkö ei edes ole niin tärkeää miehen puolella kunhan pidät itsesi siistinä ja et ole täysin rupsahtanut, jos olet kasvattanut juuret tietokoneen eteen tai sohvalle niin mene vaikka kerran viikossa lenkille tai pyöräilemään. Itsevarmuus on varmaan tärkein ominaisuus mitä naiset hakevat miehestä.

Ja sinun on tärkeä ymmärtää se tosi asia, että mikään materia tai ulkopuolinen ihminen ei määrittele itseluottamustasi. Sinä ainoastaan pystyt määrittämään, miten kova itseluottamus sinulla on. Sinä olet oma ihanteesi ja vertaat itseäsi vain itseesi. Kehut itseäsi ja vaikka pussailet itseäsi! Kukaan ei olle täydellinen ja täydellisyyten pyrkiminen on typerää, koska sellaista ei olekaan… Pyri mielummin erinomaisuuteen tai suorityskyvyn parantamiseen.

Terveeseen itseluottamukseen sisältyviä uskomuksia: Tämä on itseluottamuksen selkäranka ja ilman tälläista ajattelua voit vilkuttaa hyvästit itseluottamukselle. Joten ole tarkkana sen suhteen, mitä itsestäsi ajattelet. Itse olen tällä hetkellä kohta 24v , elänyt yksin melkein koko elämäni ja se on tuntunut todelta pahalta ajoittain.

En saanut mitään parisuhdetta etenemään, ehkä se liitty jotenkin siihen että en ole oikein saanut mallia vanhemmilta, en tiedä. Olen ollut aika eksyksissäkin opiskellut aihetta joka ei kiinnostanut lainkaan polttelin yksin kannabista parin vuoden ajan päivittäin. Pari yhden illan juttua kahden vuoden aikana jotka meni niin että ei pystynyt laukeamaan kun oli niin kauan elännyt oman käden varassa että vaan pornostara taso sytytti.

Kelasin että tämä on täyttä paskaa! Tiedän kuka olen ja mitä haluan ryhdistäydyin lopetin pajauttelun ja runkkaustakin boikotoin selvittääkseni itseni. Ja nyt elän aika hyvää elämää, viime vuonna sain enemmän seksiä mitä olen koko elämäni aikana saanut. Huomasin ajan kuluessa, että ympärilläni on välillä naisia kuin puluja toreilla, kun he huomaavat, että osaan ajatella itsenäisesti ja olen persoonallinen. Tällä hetkellä olen sinkku vaikka kaipaisin parisuhdetta odotan yhtä henkilä, unelmieni nainen muuttaa helsinkiin syksyllä, toivon parasta mutta en aio antaa sen murtaa itseänikään jos ei toimi.

Isoisä opetti aina tähtäämään keskipisteeseen ja tämän mukaan elän. Kysy itseltäsi mikä sinua estää? Siis oikeasti mikä sinua estää? Se, että sinulla ei tällä hetkellä ole rahaa? Se, että sinusta tuntuu ettet ole fyysisesti viehättävä?

Nämä ovat käyttytymistä ja saavutuksia ohjaavia voimia ja saat, mitä pyydät. Peruslähtökohta on se, että tulee tietoiseksi omasta asenteesta, uskomuksista ja haluista.

Haluan kalua homoseksuaaliseen seuraa parille