Haluan myös ihan oikeasti mennä Suomenlinnaan piknikille. Tiedän, että Helsinki on täynnä trendikkäitä terasseja, joilta saa tilata kohtuulliseen hintaan kaikkea mahdollista murkinaa kokoo itte ramenisi —konseptista perinteisiin suomalaisiin muikkuihin.

Mutta kun mä haluan mennä Suomenlinnaan syömään jotain S-kaupan grillikanaa ja valmissalaattia ja juoda nostalgisesti lämmintä pussikaljaa like it's ! Okei oikeesti, kertokaa mistä saa nopsat ja freesit piknik-eväät mukaan.

En mä oikeasti ehkä halua sitä grillikanaa, jo pelkkä ajatus närästyttää. Enkä ehkä sitä pussikaljaakaan. Ai juu ja Julia — kyllä mä bongasin sun haasteen! Tulos vaan oli niin tylsä, ettei siitä omaa postausta saanut kirveelläkään vähänkö olen kade tuolle sun huora joensuu -haulle ; ilmeisesti mun blogin vierailijat hakevat enimmäkseen hyvinkin tarkoitusperäisesti joskin tuo kansan viisaudet pistää vähän naurattamaan:.

Ja saleen saisit jonkun hotellin tähän yhteistyökuvioihin, sun blogin lukijakunta lienee niin erilaista kuin jonkun perus mammabloggaajan, että sen tavoittaminen on arvo sinänsä! No niin - sieltä heti ensimmäinen uusi asiakas!! Potentiaalisten uusien asiakkaitten hankinta näköjään alkoi jo ennen yhteistyöstä sopimista: No minäpä tästä rohkaistuneena laitoin ko. Stockan herkusta tuoretta patonkia, juustotiskiltä sopivaa juustoa, viinirypäleitä ja itselle maistuva juoma olivat omat kliseeni Suokkiin mennessä varsin pitkään: Tosin nykyään elämä on salakavalasti muuttunut niin porvarilliseksi, että ainakin makean piknik-evään korvaa usein visiitti Suomenlinnan Lelumuseon yhteydessä toimivaan Café Samovarbariin.

Niillä on parasta ruusuteetä ja aivan ihanaa suklaakakkua! Ja muutkin leipomukset ovat herkullisia, kaikki leivotaan siellä. Tunnelma ja miljöö ovat kohdallaan vanhassa venäläisessä puuhuvilassa, terassi aukeaa kauniiseen puutarhaan. Hintataso on Helsingin mittakaavassa varsin kohtuullinen, ja heillä on A-oikeudet, jos vaikka itselle maistuva juoma lopahtaa kesken;. Toinen visiitin arvoinen paikka Suokissa on ravintola Valimo vierasvenesataman kyljessä.

Ei varmaan törmätäkään edes sattumalta tuolla keikalla, kun suunnitelmat on vähän muuttuneet. Sen takia me taidetaan suunnata huomenna Koffariin, missä on Atrian ja Bassoradion kemmakat ilmaisia grillejä ja grillattavia ja Alppipuistossa on illalla puistopirskeet ihan vaan FYI ja Teurastamolla sais kuunnella jazzia!

Kyllä tää Suomen pk onneksi alkaa olla sen verta kansainvälinen mesta, että ainakin toivottavasti saatte viettää aikaa ihan ilman minkäänlaista kommentointia: Toivottavasti oli mukava Hensingin reissu. Itellä edessä ens viikonloppuna. Ainut vaan et mulla ei ole mitään hotelliöitä ja jänniä seuralaisia. Vaan ihan perus ystävien tapailemista ja toivottavasti mukavia pikku piknikkejä: Miten onnistut aina luomaan onnistuneita seksi?

Mä en onnistu millään ja vikahan on siis luultavasti mussa itessä. Toki mä tiedän, että teen nämä huono valinnat kerta toisensa jälkeen siksi, että mulla on niin iso kasa kaikennäkösiä traumoja.

Silti en käsitä, etteikö joskus voisi tulla onnistunut tulos. Nykyäänhän en edes yritä. Sori, että vastaamisessa kesti - mulla meni oikeasti näin kauan miettiessä tätä sun kysymystä! D Mutta tulin seuraavaan johtopäätökseen tai -päätöksiin, jotka ovat kai tavallaan toistensa summa:.

Haluan jutella niin kauan niin chattaillen kuin videopuheluillakin , että tavallaan tunnen tyypin jo ennen varsinaista tapaamista. Mikäli tämän juttelun aikana alkaa tuntua siltä, että toinen ei välttämättä tunnu hyvältä livenä, vihellän pelin poikki.

Ja tähän kuuluu ihan semmoiset mutu-tyyppiset jututkin, joita ei voi edes sanallisesti eritellä. Näitä on muuten yllättävän paljon, en vaan kertoile niistä hirveästi blogissani ehkä pitäisi? Eli ne tyypit, joita päädyn tapaamaan, on itseasiassa menneet jo aikamoisen seulan läpi, ja edustavat ehkä viittä prosenttia kaikista niistä tyypeistä, joiden kanssa olen ollut juttelu kontaktissa. Ai juu - melkein unohdin: Poeka muun muassa päätyi jossain vaiheessa epiloimaan kulmakarvani, poski- ja otsanukkani!!

Äitinsä opettama tekniikka, johon en ollut koskaan ennen törmännyt, ja joka muuten sattui huomattavasti vähemmän kuin pinsettien kanssa ähistely tai vahaus. Minua häiritsee nyt ihan hirveästi, koska missään päin Pohjanmaata ei käytetä oi-diftongista oe-varianttia. Poeka on ihan selkeästi itäistä murretta ja käytössä erityisesti Kainuussa. Joo, mä olen varmaan vieläkin yhtä pöllämystyneen näköinen kuin tuo ekan kuvan pöllö. D My gaawwwdddd mikä mies! Ja toi elävästi muistoja mieleen vastaavanlaisesta sessiosta Saksassa, kiitos siitä!

Mitä sä sanoit ykkösmiehelle, missä sä olit 4 vrk? Hieman myös hämää, millä matkustit Stadiin? Ja tuo allahu akbar kommentti oli todella mauton! Jännää, mun mielestä se kommentti oli hauska. Siis silleen itseironisella tavalla ja toki ottaen huomioon, että sanoja on itse arabi ja islaminuskoisesta perheestä.

Aikoinaan, kun tapailin erästä itävaltalaista, kysyin häneltä että miten on mahdollista, että Itävallassa on yhdeksän miljoonaa ihmistä, mutta kuitenkin niin "paljon tilaa". Tämä vastasi aivan pokalla: Musta huumori on usein aika mautonta, mutta ah että se on mahtavaa oikein osuessaan. Ajallisesti tämä kommentti oli aika pian sen jälkeen kun Itävallassa oli löydetty näitä kellareihin vuosikausiksi suljettuja. Kiinnostaa toi arabialainen rafla että minkä niminen lafka kyseessä - voisi ehkä käydä testaamassa.

Mun täytyy kysyä sitä nimeä, en muista sitä eli palaan asiaan. Se oli siis kävelymatkan päässä metroasemalta, aukiolta vasemmalle ja sillan yli ja semmoiselle "arabialaiselle" kaksikerroksiselle ostarille, missä myydään myös halal-lihaa ja -elintarvikkeita. Kävin kahdesti ja olin molemmilla kerroilla ainoa kantasuomalainen. D On kuulemma Helsingin autenttisin ravintola jos tykkää Lähi-Idän ruuista. Minä nypin juuri kulmani itse ja autoin miestäni ajelemaan karvoja niskastaan.

Minustakin allahu akbar on mautonta vitsailua. Jäin myös ihmettelemään, että onko tämä mies asunut Suomessa vasta vähän aikaa tai ei ainakaan lapsesta asti, jos esim. Luulisin, että kaikki törmää noihin ainakin jossain vaiheessa lapsuutta, vaikka omat vanhemmat ei niitä ostaisi. Ei tietenkään mulle kuulu, mutta kun näinkin yksityiskohtaisesti kerrot niin tuli vaan mieleen.

Minulle 28 kertaa kuulostaa jo kivuliaalle. Ehkä olen tylsä, mutta joku neljä kertaa päivässä on maksimi ja yleensä yksi hyvä kerta riittää. Toki säännöllinen seksielämä saattaa muuttaa käsitystä mikä on riittävä määrä.

Joo voi muuten olla! Ei se mieskään muistanut sen nimeä, mutta siellä se on kakkoskerroksessa. Niin, mä mietin tuota allahu akbar -juttua kanssa; että ollaanko me sitten oikeutettuja päättämään toisen, ko.

Mullahan oli vähän samantyyppisiä tilanteita sen israelinjuutalaisen Mossen kanssa, siltä tuli välillä kanssa aika rankkaa juutalaisläppää Että ne saisi tavallaan itse päättää, mikä niitä loukkaa ja mikä ei. Ja muahan noi naurattaa just sen paradoksaalisuuden vuoksi, kun ne on itseasiassa niin kamalia, että ensireaktio menee tavallaan siitä tyrmistyksestäkin niin pitkälti yli, että ei voi kuin nauraa hysteerisesti. Eli mikä minä olen sanomaan juutalaiselle, että rahavitsit on mauttomia, tai islaminuskoisesta perheestä tulevalle arabille, että aroilla asioilla ei saa vitsailla.

Olisi ollut täysin eri asia, jos minä olisin heittänyt tuon allahu akbar -jutun! SE olisi ollut mautonta ihan mistä vinkkelistä tahansa. Joo ihan parisen vuotta vasta on asunut, ja aika pitkälti aika mennyt omasta maasta tulleitten kanssa jo ihan asuinpaikankin "ansiosta", eli integraatio suomalaiseen ruoka kulttuuriin on tosiaan jäänyt vähemmälle.

Ei sillä muita suomalaisia kontakteja virallisten sellaisten lisäksi ole kuin minä. Senkin takia oli tosi kiva sen kanssa tutkailla Helsinkiä ja tutustuttaa paikallisiin, suomalaisiin ruokiin. Kommunikaatiokieli oli englanti ja osaksi arabia, jej pääsin harjoittelemaan opittua! Noh, jos ihan rehellisiä ollaan niin kyllä siinä jossain kahdenkymmenen kerran korvilla rupesi olemaan paikat aika arkana, semminkin kun ei ollut mitenkään kovin heppoisesti varusteltu tämä ihminen.

Mutta hän otti minut niin mielettömän hyvin, kiireettömästi ja hellästi huomioon, että ei itseasiassa tullut edes mieleen, että vähempikin olisi saattanut riittää.

Allahu akbar- heitto jossakin länsimaassa on tällä hetkellä mauton myös siksi, että se on johtanut moniin veritekoihin eli mautonta myös tästä näkökulmasta. Nykyään sillä saa jo paniikin aikaan ja ihan syystäkin, joten tuollaiset vitsailut voi oikeasti jättää ihan omaan kaveripiiriin. Jokainen saa vitsailla omasta viiteryhmästään mitä haluaa eikä allahu akbar ole mielestäni verrattavissa juutalaisten rahavitseihin tms. Toisaalta musta huumori myös purkaa stereotypioita, kun vitsaillaan kaikista samalla tavalla ja tarkoituksena on nimenomaan huumori.

Huumorin raja on vain usein häilyvä eikä kaikkia naurata samat asiat. Mossen juutalaispuheet ovat ihan tavallisia hänen piireissään ja voihan niitä kauhistella ja tuomita jos haluaa ja jos hän vain vitsailisi niin sitten verrattavissa vaikka suomalaisten ruotsalaisvitseihin. Mukavaa lukea elämästäsi, mutta ottaen huomioon tämän blogin alkuperäisen idean, niin olisi kiva kuulla seikkailustasi poekan kanssa muutenkin kuin että harrastitte seksiä 28 kertaa.

Lukemista tulen kyllä jatkamaan, koska pidän joka tapauksessa blogistasi. Mutta saisiko välillä samanlaisia postauksia kuin alkoaikoina? Katsos kun yksittäisen ihmisen libido tulee heti laajentaa käsittämään kaikkia ko.

Mehän kun emme tällä maapallolla ole yksilöitä, vaan meidät tulisi sen sijaan mahdollisimman nopeasti kategorisoida ja stereotypioida. Varmaan "miehesi" on todella tyytyväinen, kun kävit pikku reissulla panemassa arabia 28 kertaa. Uskomattomia ihmisiä on olemassa.

Ei teillä ole mikää muu kuin kaverisuhde, jos tämä nyt ylipäätään on edes totta. Kai kerroit kaverillesi, että nussit arabia juuri 28 kertaa, ja kirjoitit siitä tarinan nettiin? Ykkösmiehen toivomuksesta en kerro sivusuhteistani mitään yksityiskohtia. Kuten blogini vakilukijat tietävätkin. Pakkohan sitä on analysoida, kun kaikelle nettikansalle kirjoittelet. Minusta tuo ei ole edes kovin hauskaa. Luulisi sinunkin omatunnon kolkuttelevan, jos oikeasti varailet jotain neljän päivän panoreissuja poikien kanssa, ja fiilistelet sydämesi kyllyydestä, vaikka toisaalla olet naimisissa.

Ja minkälainen mies voi sulkea silmänsä tällaiselta.

...

Kalu homoseksuaaliseen täynnä itäkeskus hieronta

KIIHOTTAVA MIES TYTÖN ORGASMI GAY

Miten onnistut aina luomaan onnistuneita seksi? Mä en onnistu millään ja vikahan on siis luultavasti mussa itessä.

Toki mä tiedän, että teen nämä huono valinnat kerta toisensa jälkeen siksi, että mulla on niin iso kasa kaikennäkösiä traumoja. Silti en käsitä, etteikö joskus voisi tulla onnistunut tulos. Nykyäänhän en edes yritä. Sori, että vastaamisessa kesti - mulla meni oikeasti näin kauan miettiessä tätä sun kysymystä! D Mutta tulin seuraavaan johtopäätökseen tai -päätöksiin, jotka ovat kai tavallaan toistensa summa:.

Haluan jutella niin kauan niin chattaillen kuin videopuheluillakin , että tavallaan tunnen tyypin jo ennen varsinaista tapaamista. Mikäli tämän juttelun aikana alkaa tuntua siltä, että toinen ei välttämättä tunnu hyvältä livenä, vihellän pelin poikki.

Ja tähän kuuluu ihan semmoiset mutu-tyyppiset jututkin, joita ei voi edes sanallisesti eritellä. Näitä on muuten yllättävän paljon, en vaan kertoile niistä hirveästi blogissani ehkä pitäisi? Eli ne tyypit, joita päädyn tapaamaan, on itseasiassa menneet jo aikamoisen seulan läpi, ja edustavat ehkä viittä prosenttia kaikista niistä tyypeistä, joiden kanssa olen ollut juttelu kontaktissa.

Olen loppujen lopuksi aika nirso. Mulla on jotenkin kyky tavallaan asettautua sen toisen ihmisen tunne-elämään ja "haistella", miten sen ihmisen kanssa kannattaisi olla. Tätä on jotenkin vaikea selittää, mutta tässä prosessissa tavallaan sitten itsekin sopeudun olemaan, kuten se toinenkin ihminen on. Ja tästä on suunnattomasti hyötyä seksissä, kun osaa peilata ja reagoida siihen, mikä toisesta tuntuu hyvältä.

Ja jotenkin nämä tyypitkin sitten aina päätyvät panemaan parastaan pun intended! Plus että me yleensä puhutaan seksuaalisista mieltymyksistämme ja vastaavasti myöskin turn-offeista jo ennen tapaamista. Mullahan on kanssa aika kasa traumoja, jotka joskus aika yllättävissäkin tilanteissa saattavat puskea päälle. Jos reagoin jotenkin intensiivisesti tilanteessa, niin pyrin sitten selittämään sen. Ja yleensä siihen löytyy sitten ymmärrystä. Mä luulen, että tässäkin on se "itselleen armollisuuden konsepti", eli sen hyväksyminen, ettei kukaan ole täydellinen liittyi se sitten aikaisempiin kokemuksiin tai omaan kehokuvaan.

Plus että mä en enää "tässä iässä" hirveästi viitsi pingottaa, että mitä se toinen ajattelee musta. Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön » tästä. Seuralaiselleni, jota siis en ole koskaan nähnyt livenä. Tulos vaan oli niin tylsä, ettei siitä omaa postausta saanut kirveelläkään vähänkö olen kade tuolle sun huora joensuu -haulle ; ilmeisesti mun blogin vierailijat hakevat enimmäkseen hyvinkin tarkoitusperäisesti joskin tuo kansan viisaudet pistää vähän naurattamaan: Edellinen juttu Seuraava juttu.

Kommentit Kyllä kansa tietää! Mä ainakin varaisin sieltä huoneen heti! Ja tiedän, mihin tarkoitukseen. Kerro sit, mitä hotelli vastaa! Ei ollenkaan paha klisee! Hintataso on Helsingin mittakaavassa varsin kohtuullinen, ja heillä on A-oikeudet, jos vaikka itselle maistuva juoma lopahtaa kesken; Toinen visiitin arvoinen paikka Suokissa on ravintola Valimo vierasvenesataman kyljessä.

Toki sesonkiaikaan Suokissa on kaikissa paikoissa helposti ruuhkaa, varsinkin viikonloppuisin Suokki käytiin jo tänään, nyt tosiaan parhaillaan keikalla ; Pistän Alppipuiston pirskeet korvan taakse! D Mutta tulin seuraavaan johtopäätökseen tai -päätöksiin, jotka ovat kai tavallaan toistensa summa: D  Mullahan on kanssa aika kasa traumoja, jotka joskus aika yllättävissäkin tilanteissa saattavat puskea päälle. Suomen parhaat hillomunkkikahvit Kauppatorilla.

Sunnuntaina väsymys alkoi vaatia veronsa. Yöunet olivat tietyistä syistä johtuen jääneet joka yönä lyhyiksi ja aamiainen oli aina aikaisin ; jatkuva käveleminen alkoi myöskin tuntua jaloissa. Päädyimme shoppailemaan Forumissa ja Kampissa, joista jälkimmäisessä hetken väännön jälkeen Memphis-kanaburgeri voitti falafelin yhden naisen veto-oikeudella.

Poeka rakastui bataattiranskalaisiin, joita maistoi tuolloin ensimmäistä kertaa. Myös aamiaisella tarjoillut karjalanpiirakat voittivat tiensä miehen sydämeen; näitä kuulemma aiotaan maistatuttaa myös "ulkkarikavereille" kotipuolessa annoin myös munavoin reseptin pisteeksi i: Lasipalatsilla nautittujen kahvien jälkeen lyhyt pyrähdys hotellilla; minä vaihdoin uuden kesäpaidan päälle ja Poeka pakkasi sillä välin pussikaljat minibaarista jääkaapista.

Kaisaniemen puiston kaljapiknikki oli turreklisee numero neljä tai no, tämä taitaa olla ihan vaan mun oma klisee, hehe. Kaljat maistuivat turhankin hyvin, joten Asematunnelin kaupasta piti vielä käydä hakemassa muutamat mojitot, semminkin kun ilta-aurinko jaksoi helliä meitä puistossa hengailevia. Sunnuntai-ilta, meidän viimeinen iltamme yhdessä, päätettiin viettää yhteisestä sopimuksesta hotellihuonessa toisiamme hellien ja hemmotellen. Doggy-bag toimi energiavarastojen lisääjänä, ja arabialainen leipä maistui päivän vanhanakin ihan kelvolliselta lihatäytteensä ansiosta.

Suutelimme huulemme entistä rohtuneimmiksi ja vain nautimme toistemme läheisyydestä. Maanantai, lähtöpäivä, koitti ihan liian pian. Hyvästejä jättäessä piti purra huulta, ettei olisi tullut itku. Ai juu - melkein unohdin: Poeka muun muassa päätyi jossain vaiheessa epiloimaan kulmakarvani, poski- ja otsanukkani!! Äitinsä opettama tekniikka, johon en ollut koskaan ennen törmännyt, ja joka muuten sattui huomattavasti vähemmän kuin pinsettien kanssa ähistely tai vahaus.

Minua häiritsee nyt ihan hirveästi, koska missään päin Pohjanmaata ei käytetä oi-diftongista oe-varianttia. Poeka on ihan selkeästi itäistä murretta ja käytössä erityisesti Kainuussa. Joo, mä olen varmaan vieläkin yhtä pöllämystyneen näköinen kuin tuo ekan kuvan pöllö. D My gaawwwdddd mikä mies! Ja toi elävästi muistoja mieleen vastaavanlaisesta sessiosta Saksassa, kiitos siitä! Mitä sä sanoit ykkösmiehelle, missä sä olit 4 vrk? Hieman myös hämää, millä matkustit Stadiin? Ja tuo allahu akbar kommentti oli todella mauton!

Jännää, mun mielestä se kommentti oli hauska. Siis silleen itseironisella tavalla ja toki ottaen huomioon, että sanoja on itse arabi ja islaminuskoisesta perheestä. Aikoinaan, kun tapailin erästä itävaltalaista, kysyin häneltä että miten on mahdollista, että Itävallassa on yhdeksän miljoonaa ihmistä, mutta kuitenkin niin "paljon tilaa".

Tämä vastasi aivan pokalla: Musta huumori on usein aika mautonta, mutta ah että se on mahtavaa oikein osuessaan. Ajallisesti tämä kommentti oli aika pian sen jälkeen kun Itävallassa oli löydetty näitä kellareihin vuosikausiksi suljettuja. Kiinnostaa toi arabialainen rafla että minkä niminen lafka kyseessä - voisi ehkä käydä testaamassa. Mun täytyy kysyä sitä nimeä, en muista sitä eli palaan asiaan. Se oli siis kävelymatkan päässä metroasemalta, aukiolta vasemmalle ja sillan yli ja semmoiselle "arabialaiselle" kaksikerroksiselle ostarille, missä myydään myös halal-lihaa ja -elintarvikkeita.

Kävin kahdesti ja olin molemmilla kerroilla ainoa kantasuomalainen. D On kuulemma Helsingin autenttisin ravintola jos tykkää Lähi-Idän ruuista. Minä nypin juuri kulmani itse ja autoin miestäni ajelemaan karvoja niskastaan. Minustakin allahu akbar on mautonta vitsailua.

Jäin myös ihmettelemään, että onko tämä mies asunut Suomessa vasta vähän aikaa tai ei ainakaan lapsesta asti, jos esim. Luulisin, että kaikki törmää noihin ainakin jossain vaiheessa lapsuutta, vaikka omat vanhemmat ei niitä ostaisi. Ei tietenkään mulle kuulu, mutta kun näinkin yksityiskohtaisesti kerrot niin tuli vaan mieleen.

Minulle 28 kertaa kuulostaa jo kivuliaalle. Ehkä olen tylsä, mutta joku neljä kertaa päivässä on maksimi ja yleensä yksi hyvä kerta riittää. Toki säännöllinen seksielämä saattaa muuttaa käsitystä mikä on riittävä määrä. Joo voi muuten olla! Ei se mieskään muistanut sen nimeä, mutta siellä se on kakkoskerroksessa. Niin, mä mietin tuota allahu akbar -juttua kanssa; että ollaanko me sitten oikeutettuja päättämään toisen, ko.

Mullahan oli vähän samantyyppisiä tilanteita sen israelinjuutalaisen Mossen kanssa, siltä tuli välillä kanssa aika rankkaa juutalaisläppää Että ne saisi tavallaan itse päättää, mikä niitä loukkaa ja mikä ei. Ja muahan noi naurattaa just sen paradoksaalisuuden vuoksi, kun ne on itseasiassa niin kamalia, että ensireaktio menee tavallaan siitä tyrmistyksestäkin niin pitkälti yli, että ei voi kuin nauraa hysteerisesti. Eli mikä minä olen sanomaan juutalaiselle, että rahavitsit on mauttomia, tai islaminuskoisesta perheestä tulevalle arabille, että aroilla asioilla ei saa vitsailla.

Olisi ollut täysin eri asia, jos minä olisin heittänyt tuon allahu akbar -jutun! SE olisi ollut mautonta ihan mistä vinkkelistä tahansa. Joo ihan parisen vuotta vasta on asunut, ja aika pitkälti aika mennyt omasta maasta tulleitten kanssa jo ihan asuinpaikankin "ansiosta", eli integraatio suomalaiseen ruoka kulttuuriin on tosiaan jäänyt vähemmälle.

Ei sillä muita suomalaisia kontakteja virallisten sellaisten lisäksi ole kuin minä. Senkin takia oli tosi kiva sen kanssa tutkailla Helsinkiä ja tutustuttaa paikallisiin, suomalaisiin ruokiin.

Kommunikaatiokieli oli englanti ja osaksi arabia, jej pääsin harjoittelemaan opittua! Noh, jos ihan rehellisiä ollaan niin kyllä siinä jossain kahdenkymmenen kerran korvilla rupesi olemaan paikat aika arkana, semminkin kun ei ollut mitenkään kovin heppoisesti varusteltu tämä ihminen.

Mutta hän otti minut niin mielettömän hyvin, kiireettömästi ja hellästi huomioon, että ei itseasiassa tullut edes mieleen, että vähempikin olisi saattanut riittää. Allahu akbar- heitto jossakin länsimaassa on tällä hetkellä mauton myös siksi, että se on johtanut moniin veritekoihin eli mautonta myös tästä näkökulmasta.

Nykyään sillä saa jo paniikin aikaan ja ihan syystäkin, joten tuollaiset vitsailut voi oikeasti jättää ihan omaan kaveripiiriin. Jokainen saa vitsailla omasta viiteryhmästään mitä haluaa eikä allahu akbar ole mielestäni verrattavissa juutalaisten rahavitseihin tms. Toisaalta musta huumori myös purkaa stereotypioita, kun vitsaillaan kaikista samalla tavalla ja tarkoituksena on nimenomaan huumori.

Huumorin raja on vain usein häilyvä eikä kaikkia naurata samat asiat. Mossen juutalaispuheet ovat ihan tavallisia hänen piireissään ja voihan niitä kauhistella ja tuomita jos haluaa ja jos hän vain vitsailisi niin sitten verrattavissa vaikka suomalaisten ruotsalaisvitseihin.

Mukavaa lukea elämästäsi, mutta ottaen huomioon tämän blogin alkuperäisen idean, niin olisi kiva kuulla seikkailustasi poekan kanssa muutenkin kuin että harrastitte seksiä 28 kertaa.