suomi 24 chat porn hentai homoseksuaaliseen

...

: Suomi 24 chat porn hentai homoseksuaaliseen

RYHMÄ SEKSIÄ SEX HOMOSEKSUAALISEEN SHOP 436
Suomi 24 chat porn hentai homoseksuaaliseen Gay seksitreffi t sex tube
Xxx webcam mies homo ejakulaatio video En pidä mitenkään pahana sitä jos mies katsoo lesbopornoa tai muuta laillista pornoa ja kohtuuden rajoissa jne. On ystäviä ja harrasta paljon. Se olisi reilua peliä, eikä kumpikaan kärsisi. Toivon todella paljon, että asiat lähtevät sujumaan. Eiköhän tämä riitä jo tästä aiheesta.
SALAISTA SEKSI SEURAA STRIP CLUB IN HELSINKI HOMO Ja tuo "homojen oikea elämä" oli tosiaan mahdottoman epämääräisesti ilmaistu, mutta tarkoitin sillä sitä samaa yaoita tuolla omalla määritykselläni missä tahansa fiktiomuodossakin mutta ihan perinteisesti ilman mitään japanilaisvaikutteita. Ensin tietenkin sitäkin yritti toisen mieliksi mutta itse en nauti siitä, tulee vaan vaivautunut ja teeskentelevä olo. Elokuvien seksikohtaukset koen kiusalliksi. Elämämme oli tasaista ja onnellista, ja saimme suhteessamme sekä myös aineellisesti ja taloudellisesti paljon hyvää aikaan ja itsellemme, koska myös hän on melkoisen pidättyväinen ihminen ja purimme paljon energiaa tekemiseen ja asioiden harrastamiseen ja loppuun saattamiseen, suhteessamme ei ollut edes olemassa sellaista tekijää joka usein alkaa luoda epäluottamusta parisuhteessa eli uusien seksikokemusten etsiminen. Tunnen kyllä myös yhtä lailla aikuisia tyttöjä, jotka fanittaa slashia ja muuta homoerotiikkaa, vaikkeivät ole yaoista kuulleetkaan. No, tässä esimerkkinä minä:
Halpa puhelinseksi eroottisia fantasioita homoseksuaaliseen Asia tuntuu minusta vaivalloiselta, ja inhoan koko toimitusta. Yhteiskunta on vaan jotenkin niin yliseksualisoitunut, että jos et joka viikonloppu laukkaa baareissa tyrkyttämässä itteesi, harrasta mahtavaa seksiä mitä moninaisimmissa paikoissa tai sinulla ei ole liutaa joko peräkkäisiä tai yhtäaikaisia kumppaneita, olet epänormaali. Muu läheisyys ja halailu riittäisi mulle vallan hyvin. Ei vaan kiinnosta seksi juuri ollenkaan. Ei se luomu homoseksuaaliseen meis iso kalu vain seksiä tai yhdyntää. Lapsuuteni on ollut aivan normaali tämän suhteen, minulla ei ole negatiivisia kokemuksia seksuaalisuudesta lapsuudessa, olen kasvanut sisarusten ympäröimänä ja tiedän aivan varmasti olevani myös hetero eli en ole koskaan rakastunut romanttisesti samaa sukupuolta olevaan henkilöön. Kirjoja pystyn rakastamaan järjettömän paljon, samoin kirjojen henkilöitä, mutta ihmiset
ALASTON SEKSI SEKSI CHATIT HOMO

Webcam seksiä tullintorin gay parkkihalli

Treffi iskuri hierontaa ei seksiä homoseksuaaliseen

Se hämmästyttää minua aina. Miehet myös ystävien miehet, jota hämmästelen AINA ovat ehdottelemassa salapanoja. Valitetaan toistuvasti, että vieraissa on käytävä kun vaimo ei anna. Ollaan siis kyllä valmiita pettämään salaa omaa vaimoa mutta kun saisi luvan ja täyden vapauden, niin se ei käykään. Mietin aina ihmisten kypsyyden todellista astetta.

Olen tälläkin hetkellä pitkähkössä suhteessa mutta seksittömyys on nakertanut jo pitkään. Rakastan tätä ihmistä todella ja hän rakastaa minua, meillä on ihana suhde muuten mutta.. Olen ennenkin ollut tässä tilanteessa ja luulen, että eroamme vielä. Elättelen siis lähinnä toivoa, että joskus eläkeiässä sitten tapaan miehen tai naisen, jolle ihminen on tärkein.

Eikö aseksuaalille ole mitään muuta nimeä, jota käyttää? Ärsyttää tuo sana seksuaalisuus siinä. Ei muidenkaan kohdalla tarvi sitä käyttää.. Olen aseksuaali ja en häpeä myöntää sitä. Olen 18 vuotias terve nainen. Olemme seurustelleet avomieheni Matin nimi muutettu kanssa yli kaksi vuotta jatkuvasti läheisyysasioista ja seksistä riidellen.

Noin vuoden verran seurusteltuamme minulle oli päivänselvää, että halumme seksin suhteen olivat erilaiset: Tavatessamme olin neitsyt, koska vaikean isäsuhteeni vuoksi minun oli vaikea luottaa miehiin ja tuntea oloni turvalliseksi heidän lähellään. Koin, etteivät miehet halunneet minusta muuta kuin seksiä. Ensimmäistä kertaa Matti saikin odotella useamman kuukauden, sillä pelkästään miehen vieressä nukkuminenkin oli minulle aluksi erittäin vaikeaa. En saanut juurikaan nukutuksi niinä öinä kun nukuimme vierekkäin, tunsin oloni ahdistuneeksi ja kehoni reagoi jännitykseen vatsakrampein sekä tärisemällä.

Matti oli kuitenkin niin kiltti ja ymmärtäväinen minua kohtaan, että jossain vaiheessa kehoni lakkasi reagoimasta hänen läheisyyteensä pelolla ja jännityksellä.

Ensimmäinen kertamme ei ollut fyysisenä kokemuksena minulle mitenkään erityinen se ei tuntunut oikein miltään ja oli hetkessä ohi , mutta henkisellä tasolla koin sen erittäin merkittävänä, koska olin viimein uskaltanut päästää Matin fyysisesti niin lähelle itseäni kuin mahdollista. Se vaikutti positiivisesti myös itsetuntooni, joka oli jo pitkään ollut erittäin huono.

Pidin itseäni rumana ja uskoin, ettei yksikään mies voisi pitää minua kauniina ilman vaatteita. Matti sai minut kuitenkin uskomaan, että olen kaunis sekä pimeässä että valaistussa huoneessa. Alkuaikoina seksiä oli huomattavasti enemmän kuin nykyään ja sen myötä itsetuntonikin kasvoi. Minusta oli ihanaa, että joku näki minut kauniina, halusi koskettaa ja kiihottui alastomasta vartalostani.

En kuitenkaan kyennyt itse kiihottumaan seksistä niin kovasti, että olisin saanut orgasmin. Minulle se oli enemmänkin tapa ilmaista rakkauttani Mattia kohtaan ja tuntea itseni rakastetuksi. Jossain vaiheessa seksin määrä kuitenkin väheni radikaalisti samoin kuin tapaamistemmekin määrä. Matti tuntui viihtyvän enemmän yksikseen kuin minun seurassani.

Joko hänellä oli koulukiireitä, TV: Aloin ajatella, että ehkä hän oli sittenkin halunnut minusta vain seksiä. Ehkä harrastamamme seksi ei enää tyydyttänyt häntä ja hänen kiinnostuksensa minua kohtaan oli lopahtanut.

Itsetuntoni romahti ja aloin käydä taas terapiassa. Olin käynyt terapiassa vuoden verran aikaisemminkin ja syönyt mielialalääkettä masennukseeni, jonka turvaton lapsuus oli laukaissut. Matin käytöksen muututtua yllättäen masennukseni paheni nopeasti ja aloin toivoa, että minulta löytyisi rohkeutta tappaa itseni. En kokenut olevani tärkeä enää sille yhdellekään ihmiselle, jolle olin kaikista salaisuuksistani uskoutunut. Mattiin edelleen suunnattomasti rakastuneena ja terapeuttini rohkaisemana otin kaikista negatiivisista ajatuksistani huolimatta ongelmamme puheeksi Matin kanssa ja sain sekä itseni että hänet vakuutetuksi siitä, että pääsisimme ongelmiemme yli ja olisimme vielä onnellisia yhdessä.

Sitä onnea ei kuitenkaan kauan kestänyt, sillä Matti ei enää hakenut minulta läheisyyttä tai seksiä ja minä koin olevani hänelle enemmänkin hyvä ystävä kuin seurustelukumppani. Jotenkin onnistuimme kuitenkin pitämään suhteen kasassa noin vuoden verran, kunnes mittani tuli täyteen.

Sanoin, etten kykene sitoutumaan ihmiseen, jolta en koe saavani vastarakkautta kuin sanojen muodossa ja niitäkin vain niinä hetkinä, kun olen itse romahtamaisillani.

Se että minulla oli odotuksia parisuhteelta ja toiveita esim. Matti olisi mieluusti jatkanut suhdettamme niin kuin se oli ollut: Kävin kolmivuorotyössä ja koin, että tapaamiset oli muutenkin helpompi hoitaa minun luonani, koska omistin kissan, josta minun tuli myös huolehtia. Erosimme pariksi kuukaudeksi, jonka jälkeen kerroin Matille rakastavani häntä edelleen ja haluavani elää hänen kanssaan.

Hän epäröi aluksi, mutta vakuuttui lopulta siitä, että suhde voitaisiin saada toimivaksi. Aloimme tapailla taas vähintään joka viikonloppu ja rakkauteni Mattia kohtaan kasvoi niin, että pystyin viimein nauttimaan seksistä orgasmiin asti. Sen vuoden joulun vietin kuitenkin taas kerran yksin, sillä Matti halusi viettää joulun kotonaan km: Se oli kova isku minulle, sillä olin itse tutustuttanut Matin omiin vanhempiini ja osaan ystävistäni jo ennen ensimmäistä eroamme.

Tämän vuoden huhtikuussa muutimme viimein saman katon alle ja tapasin viimein Matin vanhemmatkin. Arki ei kuitenkaan ole mielestäni muuttunut aiempaa helpommaksi.

Rakastamme toisiamme, mutta läheisyys ja seksi ovat olleet edelleen riitojemme aiheina lähes viikoittain.

Matti ei hae minulta läheisyyttä eikä halua seksiä. Minulle ne taas edustavat rakkauden osoittamista ja sen myötä en koe itseäni rakastetuksi. Koen, että yhteen muuton myötä Matti on muutenkin lakannut yrittämästä tehdä mitään suhteemme eteen. Hän osallistuu kyllä arkisiin kodinhoidon tehtäviin mielestäni se on kaikin puolin reilua minua kohtaan, koska hän istuu kotona yhtä paljon kuin minä työttömäksi jäätyäni , mutta kaikki romanttinen puoli suhteestamme on kadonnut.

Olen sanonut hänelle useaan otteeseen, että vaikka hän istuisi minua vastapäätä tai vieressäni, henkisesti koen hänen olevan saavuttamattomissani. Kaikki nämä vuodet olen etsinyt Matin vähäisille haluille vikaa itsestäni sekä ulkonäöstäni että temperamenttisesta luonteestani , mutta myös Matista ja asioista, joiden parissa hän mieluusti aikaansa viettää lukeminen ja jalkapallo. Pari päivää sitten jouduin taas ottamaan puheeksi sen miten en tunne itseäni lainkaan rakastetuksi ja halutuksi tässä suhteessa.

Ehdotin, että menisimme viimein pariterapiaan puimaan mikä tässä suhteessa oikein mättää, kun henkilökemiamme on mielestämme hyvä ja kumpikin meistä rakastaa kumppaniaan, mutta silti suhde ei toimi. Matti oli kuitenkin sitä mieltä, ettei se auttaisi ja ilmoitti olevansa aseksuaali.

Aluksi asia nauratti minua ja koin suurta helpotusta sen tähden, ettei vika Matin vähäisiin haluihin ollutkaan minussa. Hetken asiaa mietittyäni koin kuitenkin pohjatonta surua tajutessani, ettei Matti ole koskaan nauttinut seksistä tai pitänyt minua seksikkäänä, päinvastoin. Se miten suurta osaa seksi näyttelee minun käsityksessäni parisuhteesta ja mitä se symboloi on ongelma, ei fyysinen tarve siihen.

Kun tajusin, että olenkin alastomana Matin mielestä ruma eikä hän välitä olenko pukeutunut pitsiin vai jätesäkkiin, itsetuntoni hajosi tuhansiksi palasiksi. Miten voisin enää koskaan tuntea itseni kauniiksi, vaikka hän väittääkin minun olevan kaunis ja rakastavansa minua? Tuntuu, että olen kaiken tämän ajan rakastanut aivan eri miestä, koska tämän jälkeen minulle ei tulisi mieleenkään hakea seksiä Matilta. Kaikki hänen sanomansa seksin aikana tai siihen liittyen on ollut valhetta siitäkin huolimatta, että hän on tehnyt sen ajatellen minun parastani.

En minä seksiä sen takia harrasta, että nauttisin siitä fyysisesti niin kovasti, vaan koska haen sillä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kuvittelin Matinkin tuntevan samoin.

Matti kuitenkin kokee seksin epämiellyttävänä ja tuntee olonsa sen jälkeen vain likaiseksi. Se musertaa minut enkä enää tiedä onko suhteellamme mitään mahdollisuuksia pelastua. Rakastan Mattia edelleen ja tavallaan ymmärrän miksi hän on toiminut niin kuin on toiminut, mutta toisaalta olen aivan älyttömän vihainen hänelle, ettei hän ole puhunut minulle totta alusta alkaen, kuten minä olen tehnyt kaiken tämän ajan.

Olen aina kuvaillut parisuhdettamme ystävilleni siten, että me pystymme kyllä Matin kanssa puhumaan ongelmistamme ja Matti rakastaa minua sellaisena kuin olen, mutta tämän kaiken jälkeen en ole siitä enää lainkaan vakuuttunut. Rakastan avomiestäni, mutta hänen haluttomuus satuttaa ja syö minusta naiseutta. Suuttuu kun yritän puhua asiasta ja saada selvää, mistä johtuu haluttomuus. Meillä aika uusi suhde ja kertaakaan ei ole tehnyt aloitetta seksin suhteen.

Minä jos yritän, niin tunnen torjutuksi tai sitten harrastamme seksiä, mikä ei tyydytä. Tuntuu, kuin hän tekisi sen velvollisuudesta, että suhde jatkuu. Tiedän kuitenkin että hän rakastaa minua. Aina kun suhde alkaa, minusta pitäisi heti kertoa toiselle, jos on aseksuaali. Salailu on törkeää ja itsekästä. En tuomitse enkä arvostele ketään seksuaalisesti poikkeavaa ihmistä, mutta itse kun olen nyt tässä tilanteessa.

Elämä on jo muutenkin satuttanut niin paljon, etten enää tätä jaksaisi pureskella. Minulle seksi kuuluu osana rakkauteen, enkä siitä haluaisi luopua. En tiedä mitä teen? Luovunko rakkaastani ja jatkan elämääni, vai jäänkö tähän suhteeseen ja voin pahoin siitä, ettei minua haluta seksuaalisesti?

Tajusin viestejäni jälkeenpäin lukiessani, ettei meidän suhteessamme ongelmaa tuotakaan seksi, vaan pikemminkin romantiikan ja hellyydenosoitusten puute, joilla voisin kokea itseni rakastetuksi seksittömässäkin parisuhteessa.

Itselleni seksi ei ole sama asia kuin hellyys. Hellyyttä voi osoittaa lukemattomilla tavoilla ilman viittaustakaan seksiin. Samoin ihminen on kaunis ilman mitään yhteyttä seksuaalisuuteen. Näin sanoo tämä aseksuaali. Esimerkiksi elämänkumppanini on uskomattoman kaunis ihminen, niin fyysisesti kuin henkisestikin, vaikka en ole kiinnostunut seksistä hänen kanssaan. Se lienee yksi syy miksi olemme edelleen yhdessä. Hän saa läheisyyttä, hellyyttä ja ihailua osakseen ehkä enemmänkin kuin moni muu, ilman taka-ajatuksia, ilman pyyteitä.

Vain siksi että on ihana ihminen, ei siksi että haluaisin häneltä jotain. Toisella tavalla kuin ystäviäni. Mutta seksi kiinnostaa yhtä vähän kuin vaikkapa hänen pyöräilyharrastuksensa ja sitäkin hän harrastaa muiden kanssa, enkä minä menetä siinä mitään. Joillekin seksi on epämiellyttävää mutta joillekin se ei vain merkitse mitään. Ei miellyttävää eikä epämiellyttävää. Se on vain kertakaikkiaan yhtä yhdentekevää kuin joku.. Ja monesti tilannekin on sama - joskus se on pakko vain tehdä, vaikka kiinnostavuustaso on nollassa.

Itseäni joskus harmittaa, kun kehun jonkun ulkonäköä tai yleensä vain juttelen vastakkaiselle sukupuolelle, katson silmiin, hymyilen yms. Ihana löytää tälläinen ketju ja lukea muiden kokemuksia: Itse huomasin kiinnostukseni seksiä kohtaan puuttuvan kokonaan vasta löydettyäni ihana miehen ja eihän siitä suhteesta mitään sitten tullut. Kaverit sitten omine johtopäätöksineen eron syystä eivät voineet olla kyselemättä olenko lesbo vai eikö seksi toiminut.

Pitkän jankkaamisen jälkeen kun kerroin olevani aseksuaali sain kuulla vain olevani joko vakavasti sairas fyysisesti tai päästäni vialla. Eipä ole nämä kaverit enää pitänyt yhteyttä kun en terapeutille suostunut menemään Lapsuuteni oli aivan tavallisen onnellinen. Omakotitalo lähiöseudulla, tavalliset vanhemmat, sisarukset ja koira sekä muutama samanikäinen kaveri naapuristossa. Ei traumoja eikä hormoonitoiminnassakaan vikaa tähän mennessä. En vain ole ollenkaan kiinnostunut seksistä. En pidä edes suutelemisesta enkä muutenkaan ole kovin romanttinen.

Silti kaipaisin jonkun vierelleni pimeisiin iltoihin sohvan nurkkaan, jonkun jonka kanssa voisi olla vapaasti oma itsensä ja jonka kanssa väitellä kumman vuoro se on tiskata. Ihan vaan arkipäivän asioihin mukaan. Äitini ei hyväksy aseksuaalisuuttani. On kuultu jo aivan liian monta kertaa. Jopa terveydenhoitaja hokee kuinka se on aivan normaalia jos vielä tuossa iässä seksi saattaa kuulostaa hieman ällöttävältä mutta kunhan vielä muutaman vuoden odotan niin johan rupeaa halut heräämään.

Eipä siinä auta vaikka kuinka yrität selkeyttää ettei seksi mielestäni kuulosta ällöttävältä vaan täysin normaalilta. Se ei vain omakohtaisesti kiinnosta. Parhaan kaverin kanssa jutellaan monet illat miehistä ja kuuntelen mielelläni tämän valituksia myös makuuhuoneen puolelta. Vaikka itse en seksiä kaipaa en näe mitään syytä mikseivät muut saisi sitä harrastaa niin paljon kun huvittaa.

Olen haluton mies 29 ja naisten puolelta vientiä riittäisi, olen varmasti monen mielestä "kaappihomo". D ihan sama, Haha. On jo vanha keskustelu, mutta vielä Googlesta löytyi: D Tekee kyllä hyvää lukea täältä muiden kertomuksia aiheesta, jota olen pyöritellyt päässäni jo hyvän aikaa.

Itsetyydytän melko usein, muutaman kerran viikossa, mutta seksiä kohtaan minulla ei ole kiinnostusta. Mietin pitkään minussa olevan jotain vikaa, kun en saanut yläasteellakaan samanlaisia kikatuskohtauksia kuin kaikki muut luokkalaiseni tytöt ja ystäväni, kun jossain luki sana "penis" tai "seksi". Jonkin aikaa sitten vihdoin totesin olevani aseksuaali ja olen täysin sinut asian kanssa. En halua seksiä, romantiikkaa ja läheisyyttä kyllä kaipaan. Heteroromanttinen tapaus siis kyseessä.

Olen kerran elämässäni ollut seurustelusuhteessa, mutta sekin kaatui siihen, että poikaystävälläni oli seksuaalisia haluja, joita en voinut tyydyttää. Oli aivan kamalaa, kun hän ensimmäisen kerran alkoi puhua tuhmia minulle, enkä itse tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa vai juosta suoraan huoneesta ulos.

Kaiketi hän toivoi saavansa jotain vipinää aikaa jalkojeni välissä, mutta ei kyllä valitettavasti siinä onnistunut, aiheutti minulle loppupeleissä pelkkää ahdistusta jutuillaan. Nyt olen elänyt taas pari vuotta sinkkuna ilman mitään kaverisuhteita syvempiä suhteita. Haluaisin romantiikkaa ja rakkautta, hellyyttä, läheisyyttä ja haleja, mutten seksiä. Tuntuu kuitenkin toivottomalta löytää kriteereihini sopivaa henkilöä yhtään mistään, joten olen melko lailla luopunut etsinnöistä.

Jos sopiva henkilö tulee vastaan, niin sitten tulee, mutta turha minun on sellaista lähteä hakemalla hakemaan. Kiva huomata, etten ole yksin. Olen vuotias nainen ja ihan viime aikoina vasta tullut sinuiksi sen kanssa, että taidan olla aseksuaali. Eli aika kaapissa vielä ollaan kuitenkin. Olen kyllä aika nuoresta saakka masturboinut, mutten ole ikinä saanut orgasmia. Teen sitä lähinnä siksi, että se tuntuu hyvältä ja rentouttaa. Silti kyllästyn siihen nopeasti ja minkään vähänkään kiihottavan ajatuksen keksiminenkin on työlästä.

Olen huomannut, että seksin ajattelimessa itse yhdyntä kiihottaa vähiten. Porno ei kiinnosta pätkääkään, lähinnä kuvottaa. Kuvat sukupuolielimistä etovat enemmän kuin kiihottavat. Hentai menettelee, mutta silloinkin kiinnostus lopahtaa yleensä hyvin nopeasti. Eniten nautin kirjoitetusta pornosta, mutta kuten edellisten kohdalla, kiinnostus lopahtaa hyvin nopeasti.

Elokuvien seksikohtaukset koen kiusalliksi. Nuorempana tunsin aina oloni ulkopuoliseksi kaverit jauhoivat ihastuksistaan. En edes uskalla sanoa, että joku on hyvännäköinen tai kaunis, koska minut ymmärretään väärin. Jos kehun jonkun ulkonäköä, siinä ei ole koskaan ollut mitään seksuaalista taustalla. Haluiaisin kyllä läheisyyttä ja hellyyttä, mutten seksiä.

Ajatus seksistä on vaihtelee "ehkä sitä voisi sietää" ja "kuvottavaa" välillä. Yleisimmin koko ajatus vain ahdistaa. Edes suutelu ei innosta mutten sitäkään koskaan ole kokeillut. En ole varma romattisesta suuntauksestani En ole koskaan ollut rakastunut enkä ymmärrä miten rakkaus toimii. En kuitenkaan koe itseäni täysin aromattiseksi. Ehkä heteroon päin kallistuva demiromatikko. Tunnen enemmän vetoa miehiin, mutta en toisaalta sulkisi naistakaan pois vaikka ajatus tuntuukin miestä oudommalta.

Itselleni ihanteellinen tilanne olisi platoninen seurustelukumppani jolle riittäisi se, että katsotaan leffaa yhdessä ja halaillaan. Että kyllä ihmine pystuu ihtekseen elämään iha ongelmitta: Miäki oon koht 19 vuotias jätkä ja iha vapaaehtosesti selibaatissa koko ikäni.

Yks pikasuhe miulla on ollu mutta seki kesti 4 päivää koska yksinkertasesti likka vaati liikaa: Meillä mänee tosi hyvi ja miul o vähä semmone kutina että tää suhde kestää: Petipuuhien siaan huvitellaan kahtomalla kivoja leffoja, kokataan yhessä ja opetan kultsille kamppailulajeja ja aseenkäyttöäkin: Aikasemmassa suhteessa ei "emäntä" voinu sietää sitä että koko ajan vaa treenasin ja kuntoilin, pihtaamisesta puhumattakaan.

Sanotaan, että rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys. Ihmettelen siis sitä, että miksi ihmiset jotka vihaavat seksiä kuvittelevat olevansa välinpitämättömiä aseksuaalisia sen suhteen. Ei aseksuaali vihaa seksi, se ei vain kiinnosta lainkaan. Olen 45 v aseseksuaali.

En ole koskaan ollut kiinnostunut romanttisesti kenestäkään. Seksuaalisuus kiinnostaa siinä suhteessa että ihmettelen miksi joku ihminen on valmis vetämään itsensä, elämänsä ja lähipiirin solmuun voidakseen harrastaa seksiä.

Ja sitten itketään yleensä minun olkapäätä vasten että kuinka elämä on kamalaa ja minä puren kieltä että sanoisi mitää. Olipa ihana lukea tämä viestiketju läpi. Toisia ihmisiä on ihan oikeasti olemassa, ihan samojen aatosten ja ongelmien kanssa: Itseltäni ikää löytyy 26 vuotta, eikä kumpikaan sukupuoli ole koskaan seksuaalisesti kiinnostanut.

Jollain tasolla parisuhde toisen aseksuaalin kanssa kiinnostais, mutta toisaalta näin yksinkin on vallan hyvä. Tsemppiä vain kaikille muillekin, jotka ilman vertaistukea kamppailevat näiden asioiden parissa. Itse oon jo tyytynyt toteamaan, että "seksuaalit" eivät koskaan tule ymmärtämään meitä ja asiasta kantsii olla enimmäkseen hiljaa.

Onneksi kyselyihin miehistä ja lapsista voi vastata aina, että ura ensin. Se lienee yhteiskuntakelpoisempi syy olla yksin. Onhan nyt elämässä muutakin kuin seksi. Sinulle tuottaa iloa muuta asiat. Pääasia, että olet itse onnellinen, muiden ihmisten kommenteista ei kannata välittää. Vaikka eläisi mitenpäin elämän, niin aina on joku sanomassa jotakin.

Minulla on itselläni kaveri, joka on ollut aina yksin. On tyytyväinen omaan elämäänsä ja se on hänen oma valinta. En ole koskaan ajtellut, että hän olisi viallinen tai omituinen. On ystäviä ja harrasta paljon. Tykkää myös olla yksin. Siinä ei ole mitään kummallista. Toiset tykkää olla yksin, toiset kaksin, toiset haluaa lapsia, toiset ei halua lapsia, toiset tykkää seksistä, toiset ei tykkää seksistä, toiset haluaa asua omakotitalossa, toiset tykkää asua kerrostalossa jne.

Se on elämän rikkaus, että ihmiset ovat erilaisia. Sehän tylsää olisi, jos kaikki eläisivät samalla tavalla. On hienoa, että on ihmisiä, jotka uskaltavat kulkea omia polkujaan ja löytävät oman juttunsa.

Tuntuu, että ihminen, joka alkaa arvostelemaan ja halveksimaan toisten valintoja, ei ole itse onnellinen omassa elämässä. Miksi muuten olisi ilkeä? On naurettavaa alkaa kehumaan omilla petiasioillaan.

Ole vain onnellinen omassa elämässäsi ja toivottavasti tapaat samanlaisia ihmisiä. Olisi tukiverkosto, jos koet itsesi yksinäiseksi. Onpa ympärillesi osunutkin pahansuopia ja ilkeitä ihmisiä? Ovatko kateellisia, kun olet hyvin säilynyt. Joku ehdotti, että et ole vain tavannut "sitä oikeaa", ja ajatus tyrmättiin heti. No, tässä esimerkkinä minä: Siis tunnen halua vain rakastuneena.

Mutta sitten käynkin tosi kuumana. Tunteeko aseksuaali vetoa samaa sukupuolta kohtaan, ystäviä kohtaan? Olen vuotias biromantikko nainen. Minulla kesti pitkään oman aseksuaalisuuteni ymmärtäminen, sitä ennen kävin vuosien taistelun itseni kanssa. Kouluiässä minulla oli tyypillisiä lapsellisia "ihastuksia" poikiin; tuntui hyvältä saada luokan mukavalta pojalta huomiota.

Sitten iskikin teini-ikä ja ikätoverit alkoivat puhua seurustelusta ja vertailla elokuvien miesnäyttelijöiden ulkonäköjä. Ja minä huomasin olevani täysin sokea tässä suhteessa. Tunnistin kyllä symmetriset kasvonpiirteet ja pidin hoikkaa ja lihaksikasta ihmisvartaloa esteettisesti kauniina, mutta en osannut sanoa, kuka oli minun mielestäni "hottis".

Mutta olin tuolloin ihastunut erääseen mukavaan poikaan, joten pidin itseäni normaalina, vaikka en etsinytkään fyysisempää seurustelusuhdetta monen luokkatoverini tavoin. Toisella koulutusasteella ollessani tutustuin foorumiyhteisöllä mukavaan mieheen, jonka kanssa huomasin keskustelevani päivittäin tunteja puhelimessa. Huomasin olevani pian etäsuhteessa. En kuitenkaan kaivannut fyysistä läheisyyttä ja katkaisin suhteen - näin jälkeenpäin ajatellen aika raukkamaisesti - ennen kuin tapasimme kasvoikkain kertaakaan.

Tämän jälkeen en edes etsinyt seurustelukumppania ja aloin pikku hiljaa tiedostaa, etteivät miehet vedonneet minuun fyysisesti. Jossain vaiheessa kuvittelin, että kun kerran en ole kiinnostunut miehistä, saatankin olla lesbo, etenkin kun olin samoihin ihastunut yhteen naispuoliseen tuttavaani.

Tämäkään ei tuntunut oikealta, sillä en pitänyt naisruumista yhtään sen kiihottavampana kuin miesruumistakaan. Minä sitten hain oikeaa määritelmää yrityksen ja erehdyksen kautta. Olen seurustellut, olen harrastanut seksiä niin naisten kuin miesten kanssa, olen katsonut ja lukenut monenlaista pornoa, olen masturboinut. Olen huomannut, että suudelmat tuntuvat märiltä, aavistuksen ällöttäviltä, ja seksi on minulle vain partnerin tyydyttämistä, koska en saa siitä itse mitään irti.

Masturbointi aiheuttaa lievän fyysisen reaktion, mutta en saa siitä lievää rentoutumista lukuun ottamatta mielihyvää. Kaipaan haleja ja ihmisen läheisyyttä, mutta harrastan seksiä ainoastaan miellyttääkseni toista ihmistä. Tutustuin aseksuaalisuuten englanninkielisten sivujen kautta, ja aseksuaalisuuden määritelmä sopi kuin nenä päähän. En ole fyysisesti millään tavalla vajavainen, en pidä seksiä epäluonnollisena asiana ja kiihotun jossain määrin pornosta, mutta annapa jonkun hivellä minun rintoja ja tadaa!

Varsinainen akti se vasta tylsää onkin. Aseksuaalisuuttakin on monenlaista, ja näistä alakategorioista sovin biromantikon määritelmään; koen romanttisia tunteita sekä naisia että miehiä kohtaan tuntematta kuitenkaan seksuaalista vetovoimaa kehenkään.

Nykyään jo pelkkä juttelu miesten kanssa tuntuu vaikealta, sillä rento, kaverillinen jutusteluni tulkitaan yllättävän usein flirttailuksi, ja joudun usein keksimään erilaisia tekosyitä seksin välttämiseksi kuten "yhden yön jutun eivät kiinnosta" tai "en ole valmis pidempään seurustelusuhteeseen". En ole paljastanut aseksuaalisuuttani kenellekään, mutta kyllä monet tuttavani ovat jotain huomanneet ja lyöneet frigidin tiukkapipon leiman otsaani.

Miten edes selittää aseksuaalisuus seksuaalille kuulostamatta frigidiltä? Sillä omasta mielestäni kyseessä on nimenomaan seksuaalisuuden suuntaus eikä fysiologis-psyykkinen sairaus. Tulevaisuudessa haluaisin parisuhteen, perustaa perheen ja saada lapsia. En vain osaa sanoa, miten tämä voisi olla käytännössä mahdollista ilman, että jatkan teeskentelyä makuuhuoneen puolella.

Tämänkin viestiketjun viesteistä käy ilmi, että valheella on lyhyet jäljet. Suurin toiveeni olisi löytää partneri, jonka kanssa voisin tuntea kumppanuutta ja hellyyttä mahdollisimman vähällä seksillä. Aika lienee korjata eräs väärinkäsitys. Minua ei ole koskaan käytetty seksuaalisesti hyväksi eikä minulla ole traumoja. Olen tunnistanut, että olen aseksuaali.

Luulen että se voi olla aivoperäistä. Asia ei tuota minulle minkäänlaista murhetta eikä sitä edes tule ajatelleeksi. Yhtä hyvin kuin joku pitää meitä "epänormaaleina", niin meistäkin tuntuu " epänormaalilta", että joku ihminen on seksuaalinen. Nykyään hyväksytään vaikka mikä seksuaalisuus, tosi outoa jos meitä pidetään epänormaaleina.

Meitä on moneen junaan, ei siinä mitään sen ihmeellisempää ole. Olipa tässä jo vuosia pyörineessä ketjussa paljon ajattelemisen aihetta. Olen melkein viisikymppinen nainen, ollut naimisissa ja lapsiakin pari aikuiseksi kasvattanut. Avioliitto kariutui jo toistakymmentä vuotta sitten ja yksi isoimmista syistä oli se, että minä en pystynyt seksuaalisesti nauttimaan.

Mies taas ei halunnut seksiä, jossa vaimo toimii tavan vuoksi eikä siihen kompromissia löytynyt. Nyt olen "seurustellut" useita vuosia. Kun nykyinen suhde alkoi, sovin itseni kanssa, että kiltisti suostun seksiin, ettei suhde sen takia kariudu. Minulle seksin harrastaminen on ihan sama. En siitä nauti, mutta en koe vahingolliseksikaan. Joskus hyvin harvoina kertoina seksi on tuonut nautintoa. Pari kertaa elämässäni olen tuntenut rakastumisen tunnetta ja tuon tunteen vallassa seksikin on tuntunut hyvältä.

Toisen ihmisen läheisyys kyllä tuntuu mukavalta, kainaloon on kiva nukahtaa. Seksin harrastamisen koen itselleni tilaisuutena läheisyyteen. Mieluummin olisin lähellä ilman seksiä, mutta toinen osapuoli kokee asian päinvastoin. Jos ollaan lähellä, niin sitten siinä on oltava seksiä mukana. Ihan nuoresta lähtien olen ollut enemmän ihminen kuin nainen.

Minulla ei ole mitään viehätystä laittautua tai pukeutua naisellisesti. En huomioi ympärilläni olevien ihmisten pukeutumista tai pynttäytymistä. En ylipäänsä ajattele ihmisiä miehinä tai naisina, minulle he ovat vain ihmisiä. Äitinä, kun lapset oli pieniä, heitä halailin, mutta kun kasvoivat isommiksi, ei minulla ole ollut tunnetta, että minun pitäisi heitä kosketella, vaikka välimme ihan kunnossa ovatkin.

Kaikki tämä ei minua vaivaa ollenkaan. En tunne, että minulta mitään puuttuisi. Nyt asiat ovat nousseet jälleen pinnalle, kun tuo "seurustelukumppani" on alkanut ottaa asiaa esille ja miettä miten voisi saada minut nauttimaan seksistä. En oikein tiedä miten asian hänelle kauniisti kertoisin, kun vastaus on, että et mitenkään.

En siis ole hänelle näytellyt, vaan hän kyllä tiedostaa asian, mutta ääneen siitä ei ole puhuttu. Sitä en usko, että hän on ihan näin asiaa miettinyt kuin minä. Nyt kun olen nettiä muutaman päivän selannut ja tämänkin ketjun tarkkaan lukenut, mietin ihan vakavissani, että olenko aina ollut aseksuaali, joka on yrittänyt sopeutua normiyhteiskuntaan sen säännöillä?

Olen Silti Teini Jos on ketään teini-ikäistä aseksuaalia Suomessa, niin tähän viestiin voi vastata. Mies 15v, niinkuin muista kommenteistani näkyy, ihan sama kumpi sukupuoli "partneri" on, koska jos ei aio harrastaa seksiä niin mitä väliä sillä sukupuolella nyt onkaan Jos viel satut eksymää tänne nii taiettais olla just saman ikäsiäki: Olet vuotias nainen ja miettinyt paljon josko itse olisin jollain tapaa aseksuaali. Seksi ei vain kiinnosta, se on tylsää. Itsetyydystäkään en harrasta, sekin on tylsää, en saa siitäkään mitään kiksejä.

Edellisessä suhteessani seksi oli nimenomaan ongelma nro 1. Harrastin seksiä oikeastaan vain siksi, jotta saisin miehen tyydytettyä. Aktin aikana toivoin vain, että toimitus olisi nopeasti ohitse. Se, että en nauttinut seksistä ei tarkoita sitä ettenkö olisi rakastanut miestäni.

Minulle riittää toisen ihmisen läheisyys, halaukset, suukot, yhdessä nukkuminen, sohvalla vieri vieressä oleminen, yhteinen arki.. Seksi ei ole mielestäni paras tapa osoittaa rakkautta toiselle ihmiselle. Näin sinkkuna välillä tulee tosi surullinen mieli, koska tuskin ikinä pystyn löytämään edes puoliksi aseksuaalista miestä, jolle riittäisi seksiä vaikka kerran tai pari kuussa. Minua kauhistuttaa ajatus, että seksiä pitäisi harrastaa joka päivä tai kertaa viikosssa.

En halua yksinkään olla koko loppuelämääni, joten tulevaisuudesssa se on uhraus, jonka minun pitää tehdä, jos haluan perheen ja miehen itselleni. Olen kyllä miettinyt seksuaaliterapiaan menemistä. Onko ihmiset täällä saaneet sitä kautta eri perspektiiviä asiaan? Hei vaan kaikki ns. Luen ensimmaisen kerran tasta asiasta,olen vuosimallia.

Nostan kunnioituksella hattua teille,etta avoimesti kerrotte arkoja asioita. On AINA vaikeaa kuulua ns. Mielestani olette edella kulkioita,koska ei sexy-rakkaus suhteessa AINA onni kukoista. Asiaa tieteellisesti voitaisiin alkaa tutkimaan,etta onko mahdollisesti kysymyksesta ns. Toivotan ihmislaheista elaman kumppania teille jokaiselle. Täällä kirjoittelee myös yki aseksuaali.

Ikää mulla sen Olisi kiva jutella asiasta muiden samanhenkisten kanssa. Tai näin minä olen sen diagnosoinut aiheeseen tutustuessani. Jatkuva torjuna sai minut epäilemään omaa naiseuttani ja ylipäätään haluttavuuttani. Itkin , huusin,kiristin, juttelin, ymmärsin, raivosin, ehdotin kaikkea mahdollista, kunnes ymmärsin.

Se ei ole kiinni siitä ettei mieheni halua minua tai rakasta minua. Hänellä ei vaan ole seksuaalista viettiä, rakastelemme ehkä kaksi-neljä kertaa vuodessa. Seksi on hyvää ja mitään fyysistä ongelmaa sen harrastamiseen ei ole. Orgasmit mieheni kanssa ovat lämpimiä ja täynnä rakkautta ja kumppanuutta. Olen useasti miettinyt miksi erittäin seksuaalisena henkilönä valitsin seksittömän miehen.

Aluksi ongelma ei ollut näin paha, uskoisin miehenikin yrittäneensä äärirajoillaan. Pian kuitenkin huomasin ettei hän ole kiinnostunut seksistä. Hellyyttä, pusuja, huumoria ja haleja meillä on paljon. Mutta jos lähestyn häntä seksuuaalisesti hän torjuu minut leikin varjolla, se tuntuu pahalle, joten olen sen lopettanut. Yli 10 vuotta kärsin tilanteesta, kunnes minusta tuli pettäjä. Lensin miehestä toiseen, kokeilin kaikkea seksiä, kaikkien sukupuolien ja kansallisuuksien kanssa.

Koska tein sen salaa, siinä ei saanut olla mitään kaunista tai hyvää. Sen piti olla pornoa, panemista, likaista ja salaista. Seksistä tuli pakkomielle ja lopulta riippuvuussuhde.

Ajatukseni pyöri seksissä, panemisessa, nussimisessa ja olin riippuvainen orgasmeista ja seksin tuomasta jännityksestä. Rakkautta en edes ajatellut, olinhan umpirakastunut mieheeni. Mieheni kanssa en ollut puhunut pettämisestä ja se lisäsi huonoa oloani. Mieheni voi myös huonosti, koska tiesi tilanteen, mutta asiasta ei puhuttu. Kumpikin suri omassa nurkassaan. Vuosi sitten nostin kissan pöydälle ja pakotin hänet puhumaan.

Kerroin että vaikka rakastin häntä kuin hullua, minulla oli seksuaalisuus, jopa hyvin voimakas sellainen ja minun on pakko saada sitä toteuttaa. Itkimme ja juttelimme asiasta. Tulimme tulokseen että me teemme suhteessamme omat ratkaisumme,ne eivät kuulu muille.

Ja minun menemiseni ei ole rakkautta, hän sanoi sen tietävänsä ja luottavansa täysin siihen etten tee asioita rakkaudesta. Tuntui kuin molemmilta olisi tippunut suuri taakka harteilta. Olimme taas vapautuneita ja läheisyys oli taas luonnollista ja mieheni ei tarvinnut jännittää että haluaisin enemmän. Itse aloin rauhoittua ja hankkia pidempiaikaisia kumppaneja. Tiesin että yhtä kumppania en voi pitää, koska en tahtonut rakastua tai kiintyä kehenkään muuhun kuin mieheeni.

Olen pystynyt erottamaan tunteeni hyvin. Olen kumppaneilleni kertonut olevani naimisissa ja ettei tästä koskaan tule muuta suhdetta. Pisin kumppanuuteni on nyt melkein kolme vuotta. Silti minusta tuntuu edelleen että teen väärin, kumppaneilleni, koska he eivät tiedä toisistaan ja miehelleni koska annan itseäni muille. Nyt annan itsestäni enemmän koska olen osannut rauhoittua myös toisten kumppanieni seurassa.

Tämä on johtanut siihen että minusta tuntuu että minulla on kolme aviomiestä. Edelleen olen todella paljon seksin perään ja kumppanini ovat tässä asiassa erityisen päteviä. Silti seksinnälkäni uuvuttaa heidätkin. Lisäksi he ovat alkaneet puhua rakkaudesta ja ovat mustasukkaisia minusta.

Tätä juuri yritin estää lennolla miehestä mieheen. Läheisyys luo tunteita ja tunteettomana en ole pysynyt minäkään. Hellyys ja hellittely on tullut suhteeseen kumppanieni kanssa. Jos nyt tietäisin kaiken tämän, en tiedä menisinkö ikinä naimisiin aseksuaalisen miehen kanssa. Vaikkain hän on varmasti paras mies minulle ja tyyppinä aivan huikea. Olen alkanut miettiä oisinko onnellisempi yksin, olisiko hän onnellisempi vaimon kanssa jolla ei olisi näin suurta seksuaalisuutta.

Toisaalta tiedän etten olisi, eikä olisi hänkään. En ajattele eroa jonkun kolmannen osapuolen vuoksi. Vaikka aihe on käsitelty, siitä ei silti puhuta. Ja tiedän että häntä vaivaa aisia, kuten se vaivaa minuakin. Olen ehdottanut seksiä niin että tekisimme sen yhdessä, kolmansien osapuolien kanssa. En tiedä pystyisinkö siihen tai mieheni, mutta kaikki keinot otan käyttööni jos se pelastaa meidät.

Kuka sanoi että elämä olisi helppoa? Toivon että kaikki samassa tilanteessa ottavat aiheen käsittelyyn ajoissa ja rohkeasti. Itsellä aika samanlainen tilanne, olen 29 enkä ole koskaan ollut kiinnostunut seksistä. Toisaalta on joskus tunne että haluaisi ehkä jonkinlaisen suhteen,mutta olen kerran kokeillut pitkää suhdetta joka lopulta muuttui ahdistavaksi molemmille kun en kertakaikkiaan halunnut harrastaa seksiä.

Ensin tietenkin sitäkin yritti toisen mieliksi mutta itse en nauti siitä, tulee vaan vaivautunut ja teeskentelevä olo. Nostan kun oon niin onnellinen että meitä on muitakin! Täytän tänä vuonna 23 ja mua raastaa olla aina yksin vain siksi, että en halua seksiä.

Oon treffaillut mutta miehet on olleet seksuaalisia ja siihen se on sitten lopahtanut kun itse en halua mitään seksuaalista. Vain hellyyttä, romanttista rakkautta. En kyllä koskaan mennyt näiden miesten kanssa edes pussailuasteelle, kun tiesin jo varhaisessa vaiheessa ettei tästä mitään tule.

He selvästi olivat kiinnostuneita ihan muista jutuista kuin itse On tuskaa olla romanttinen aseksuaali. Jos jostain löydän aseksuaalin miehen itselleni niin oon kyllä ikuisesti hänestä kiitollinen Oletko kokeillut hakea seuraa esim netistä aidosti omana itsenäsi?

Jos kertoisit saman tien vaikka jo ilmoituksessa, että olet aseksuaali? Ehkä joku ihana mies, joka painii saman asian kanssa, löytäisi sinut ja voisitte tulla onnellisiksi? Luulen että meidän kaltaisia on enemmän kuin voisi kuvitella,mut etenkin nykyajan superseksuaalisesssa yhteiskunnassa on todella vaikea puhua tällaisesta asiasta kellekään.

Vähän sama asia kuin se että Suomessa se etten juo alkoholia on asia jota joudun jatkuvasti perustelemaan, vaikkei se ole minkäänlainen asennejuttu,en vaan koe sitä nautinnollisena asiana: Tiedän että on miehiä jotka ovat vastaavassa tilanteessa mutta todennäköisesti miehen on vielä paljon vaikeampi myöntää tällaista kun nimenomaan miehiltä odotetaan aina sitä että ovat todella seksuaalisia otuksia ja aina haluamassa seksiä.

Olen kuitenkin vuosien mittaan hyväksynyt itseni tällaisena enkä voi väittää että olisin onneton, tietysti olisi mukavaa jos voisi olla se poikaystävä joka tuntisi samoin mutta jos ei niin olen ihan onnellinen yksinkin: Tatuoikaa vaikka otsaan, että "Ei tipu" tai jotakin vastaavaa ja jättäkää normaalit ihmiset rauhaan. Minkä takia pitää pilata toisen elämä, jos on itse joku luonnonoikku friikki. Alkuvaiheessa esitetään jotakin muuta, kuin mitä todellisuudessa ollaan. Kun toinen on saatu koukkuun, niin alkaa tuö länkytys, mitä täälläkin on melkein joka viesti täynnä.

En itse ainakaan seurustele kenenkään kanssa just siitä syystä että se häiritsee "normaali"-ihmisiä niin paljon, eli toisinsanoen ne ajattelee vaan että olen kaunis seksinukke jolla ei ole mitään muuta virkaa. En tosin edes halua seurustella sellaisen ihmisen kanssa, ystävistä on enemmän iloa ja melkein kaikki ystäväni ovatkin miehiä, ja mukavia sellaisia.

Älä välitä, mitä muut sanovat ja ajattelevat. Pääasia, että olet itse onnellinen. Nehän ne viallisia ovat, jotka seksiä harrastavat, eikä me: Elämä on täynnä mukavampia ja ihanampia asioita kuin seksi. Minullekin on sanottu, vaikka mitä, kun en harrasta seksiä enkä tee lapsia. En välitä toisten mielipiteistä. Olen onnellinen ja elän omaa elämääni. Elämäni on mukavampaa ja täydellisempää kuin niillä, joilla on lapsia.

Elän elämän itselleni, en lasten kautta. Sinä se tässä viallinen olet! Minä olen 54 vuotias ja olen ollut sinkkuna 15 vuotta. Olen seurustellut miesten ja naisten kanssa mutta en vain ole löytänyt sitä oikeaa.

Olen luullut , että nyt se löytyi, mutta omalla olemuksellani ajoin ilmeisesti puolisoni aina pois. Seksi ei vain ole se juttu minulle jota kumppanini halusi. Halusin enemmän yhdessä oloa ja halittelua. Olla yhdessä tehdä juttuja ja hullutella, näyttää että rakastaa ja luottaa toiseen.

Mutta suhteet loppuivat aina pettämiseen. Tiedän , että en pystynyt antamaan enempää, joten minuun sattui. Nyt tuon kaiken ymmärrän, olen ollut yksin mutta tiedän ,etten ole kuitenkaan yhksin. Meitä on paljon samanlaisia. Ihanaa kun täällä voin vihdoin kirjoitella tästä niin kipeästä asiasta. Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Minäkin huomasin olevani sirkusapina.. Olen yli vuotias nainen, ja kun luin tämän viestiketjun, sekä aikaisemman kokemukseni perusteella, olen varma että olen aseksuaali, vaikka minulla on perhe, pitkä parisuhde ja lapsia. Nuorena olin hyvin tyytyväinen elämääni kavereiden, koulun, harrastusten sekä opiskelun kanssa enkä koskaan kaivannut ihmeemmin seksuaalista yhdessäoloa kenenkään kanssa vaikka romanttisesti rakastuinkin vastakkaiseen sukupuoleen.

Olin hyvin nuori kun tapasin mieheni, ja rakastuin häneen, aloimme seurustella. Seksin hoidin "alta pois" tyyliin ja elin sen suhteen silloisen poikaystäväni ehdoilla. Elämämme oli tasaista ja onnellista, ja saimme suhteessamme sekä myös aineellisesti ja taloudellisesti paljon hyvää aikaan ja itsellemme, koska myös hän on melkoisen pidättyväinen ihminen ja purimme paljon energiaa tekemiseen ja asioiden harrastamiseen ja loppuun saattamiseen, suhteessamme ei ollut edes olemassa sellaista tekijää joka usein alkaa luoda epäluottamusta parisuhteessa eli uusien seksikokemusten etsiminen.

Lapsuuteni on ollut aivan normaali tämän suhteen, minulla ei ole negatiivisia kokemuksia seksuaalisuudesta lapsuudessa, olen kasvanut sisarusten ympäröimänä ja tiedän aivan varmasti olevani myös hetero eli en ole koskaan rakastunut romanttisesti samaa sukupuolta olevaan henkilöön. Parisuhteessamme seksiä on suhteellisen harvoin mutta se on minulle täysin ok enkä kärsi siitä lainkaan.

Koen seksuaalisuuden jollakin tapaa hajoittavana asiana, ja kaiken olemisen jatkuva seksualisoiminen nyky-yhteiskunnassa sairastuttaa mielestäni ihmisiä. Jokaisen pitäisi tuntea jatkuvasti seksuaalista kiinnostusta toiseen, ja elämän energian pitäisi jatkuvasti olla fokusoituneena omaan ja toisen alapäähän, mikä mielestäni on todella omituista tällä ylikansoitetulla ja -arvostetullakin maapallollamme ja kulttuurissamme.

En ole uskovainen, vaikka kuulun normisti kirkkoon eli en myöskään koe tätä asiaa minään valintana, se vain on osa omaa itseäni. Mielestäni ihminen voi jättää oman jälkensä tänne muullakin tapaa kuin sukupuolisella olemisellaan.

Eläimetkään eivät seksualisoi omaa olemassaoloaan, se on osa suvunjatkamista ja välttämätöntäkin, mutta maailmassa käydään se varsinainen eloonjäämistaistelu täysin eri tasolla.

Ihmiskunta on näkemykseni mukaan polarisoitumassa voimakkaasti pakkolisääntyvään osaan, jossa ei enää ymmärretä pitää huolta edes omista jälkeläisistä sekä toisaalta lisääntymiskyvyttömään osaan jossa lisääntymisviettiä yritetään jatkuvasti kaupallistaa ja herättää eloon taloudellisen hyödyn toivossa. Väliin jää suuri joukko huonosti voivia ja ajattelevia ihmisiä jotka ovat sitä mieltä että maailma tarvitsee selviytyäkseen muutakin kuin biologista evoluutiota kiihtyvällä tahdilla ja lisääntymisen kiihdyttämistä äärimmilleen niin kauan että se johtaa kaiken tuhoutumiseen.

Tunteeko aseksuaali mustasukkaisuutta puolisosta, joka kaipaa seksiä? Koska seksi ei itselleen merkitse mitään, onko se yhtä merkityksetöntä jos puoliso nai vieraan kanssa? Onko tyydyttävä aseksuaalin toiveeseen seksittömästä elämästä? Voiko puolisoltakin vaatia seksitöntä elämää? Tässä yksi mies, joka on ollut olosuhteidenkin pakosta asekskuaalinen, eli jo luvun alussa voimakkaiden psyykelääkkeiden takia seksi oli minulle mahdotonta.

Se ei kuitenkaan haitannut kanssakäyntiäni naisten kanssa, tuli tutuksi monia naisia, joilla oli sama homma, lääkkeet kuivatti limakalvot ja vei halut pois. Itse asiassa eräs nainen opetti minulle, että seksin puutteen voi ihan hyvin korvata ystävyydellä, läheisyydellä ja hellyydellä.

Itselläni on niska erityisen herkkä alue, tiedän, jos normaali seksi ei ole mahdollista, jokin tietty tai tietyt ruumiinosat saattaa huomattavasti herkistyä.

Kyllä meitä aseksuaaleja miehiä ja naisia on täällä Suomessakin yllättävän paljon. Itsellä ollut yli kymmenen vuotta se tilanne, että seksi ei kiinnosta ollenkaan. Eli ainoa mikä minulle on mahdollinen on kaverisuhde ja mieluummin niin ettei vietetä paljoa aikaa yhdessä. Viihdyn hyvin yksin ja työpäivien jälkeen tarvitsen omaa aikaa. Erittäin hyvä ja asiallinen keskustelu! Keskustelu24 Viihde ja kulttuuri Tv ja radio Anime ja manga yaoi-tyttöfanit..

Mitä ärsyttävää siinä muka edes olisi? Jokainenhan saa tykätä mistä tahtoo. Oon ihan samaa mieltä: P Itekkin tykkään Yaoista: Mutta vain tiettyyn rajaan asti Se on mun mielipide. Miten minusta tuntuu, ettei nämä "yaoi fanit" nyt tiedä mikä yaoi tarkoittaa. Minä ainakin tiedän mitä yaoi tarkoittaa. Voisko joku muuten suositella jotain hyvää yaoi-animea? Puhuin näistä faneista, jotka pitävät juuri jotain Sukisyo: Kyllä tiiän että se ei nyt mitään super-yaoita ole Mitä ihmettä sinä selität?

Ei yaoita ole kun yhdenlaista. Nyt taidat sekoittaa yaoin shounen ai: En vieläkään usko, että moni näistä "yaoi-faneista" puhuu oikeasti yaoista, vaan shounen ai: Ei taida moni mukaan.

Mutta hyvä jos sinä sentään tarkoitat sitä mistä puhutkin. Ei nämä tyttö rukat jotka yaoita ihqutta tajua mitä se on! Siis kyllähän sitä on Mutta yaoi on silti vaan yaoi. Ei mitään söpöä poikarakkautta. Kysehän oli nyt vaan siitä, ettei tuo Sukisyo sarja ole yaoita. Mutta kun kerta tähän päästiin niin tässä pieni lainaus, jossa selitetään asia hyvin: Itse sana yaoi on akronyymi sanoista "Yamanashi, Ochinashi, Iminashi", joka tarkoittaa suunnilleen "ei kohokohtaa, ei pointtia, ei merkitystä".

Toinen merkitys on myös "Yamete! Eli on aika väärin mielestäni kutsu söpöjä poikarakkaustarinoita yaoiksi. En tiedä miksi ne jossai siksi luokitellaan. Ehkä kaikki eivät tiedä missä menee pornon raja. Mä itsekin vähän jo rupesin miettimään, että tämä keskustelu ei nyt ihan mene kaiken järjen mukaan. Mutta ei se mitään. Ehkä tähän on hyvä lopettaa. Katson yaoita joten katson homopornoa sensy sitä ainakin on ja se tekee minusta pahimmanluokan friikin ja perverssin enkä voi naamaani ihmisille enää näyttää?

Mutta onneksi sanon sitä yaoiksi ja sehän tunnetusti juuri ei ole hompornoa. Ne sarjat ei ole homopornoa. Katson noista ne joita en ole vielä katsonut. Ei ärsytä kun en netissä oikein liiku sellaisten suosimilla alueilla, muuten varmaan kyllä , mutta sitä en suostu uskomaan, että nämä vuotiaat heteropikkutytöt oikeasti saavat yaoista mitään irti. Siis ne kirjaimet Y-A-O-I tulevat jostain, joka tarkoittaa pelkkää homopornotoimintaa vailla minkäänlaista juonta tjsp.

Mitenhän pitkään tosiasiassa olisivat kiinnostuneita seuraamaan oikeiden homojen elämää XD Onhan se aikansa uutta ja jännittävää, mutta menee ohi. Ja puhun valitettavasti kokemuksesta enkä ole kovin ylpeä siitä. Yaoi-sarjoissa voi aivan loistavasti kyllä olla juoni: Uskokaa pois, yaoi on pelkkää pornoa. Hentaita mutta miesten kesken, jos pitää johonkin verran. Aika huolestuttavaa, jos joku siinä tosiaan jotain "kaunista" onnistuu näkemään. Nuo herkät ja romanttiset ym. Sana "yaoi" kyllä alunperin tarkoitti tätä juonettomampaa toimintaa, mutta se ei tarkoita etteikö poikarakkausgenrestä laajemmin ajateltuna löytyisi tarjontaa laidasta laitaan, herkästä söpöilystä juonettomaan pornoon, ja yllätys?

En ymmärrä miksi yaoifanityttöjen pitäisikään olla kiinnostuneita "oikeiden homojen" elämästä. Pitäisikö samalla logiikalla esim. Siis kiva jos kiinnostus lisää suvaitsevaisuutta homoseksuaalisuutta kohtaan jne. Olen kyllä nähnyt tätä pikkutyttöjen "olisimpa homo! Niin, siitä olen kyllä vähän samaa mieltä, että samalla kuin manga ja anime ovat tulleet viime vuosina muotiin, kiinnostus poikarakkauteen tyttöjen keskuudessa on kasvanut, ja jotkut sen epäilemättä menettävät kiinnostuksen samoin kuin ehkä mangaan ja animeenkin.

Kun joskus internetin aikajanalla todella kauan sitten totuin varomaan sitä, että ne neljä kirjainta olivat yhtä kuin k merkki ja kaikki mitä siihen liittyi - tai paremminkin mitä siihen ei liittynyt. Sitä en osaa sanoa, oliko tämä ihan vain sattumaa, että osuin aina sellaisen materiaalin äärelle vai ovatko nuo käsitteet muokkautuneet sen jälkeen. Varmaan vähän molempia, kun käväisin oikein Wikipedian sivuilla sivistämässä itseäni tän asian tiimoilta ja huomasin, ettei shounen-aikaan käsittääkseni ole enää edes "virallisesti" käytössä?

Ja tuo "homojen oikea elämä" oli tosiaan mahdottoman epämääräisesti ilmaistu, mutta tarkoitin sillä sitä samaa yaoita tuolla omalla määritykselläni missä tahansa fiktiomuodossakin mutta ihan perinteisesti ilman mitään japanilaisvaikutteita.

O~o olenko teko pyhä? I like what i like, so there! Jep, kuten tuolla ketjun alapäässä kitisin, vaikka yaoi ja shounen ai -termit ovat jääneet elämään omaa elämäänsä länsimaihin, Japanissa ne ovat sen verran vanhentuneita että tarkoittavat eri asiaa kuin mitä meille. Japanilainen nykytermi genrelle on BL boys love , joka kattaa molemmat ääripäät ja kaiken siltä väliltä hyvän ja huonon: Itse tykkäilen siitä nimityksestä kun en välitä tehdä eroa.

Muuten mulle on periaatteessa sama mitä nimeä kukin aiheesta käyttää, mut on jokseenkin rasittavaa kun se tällaisissa paikoissa päätyy usein riitelyyn siitä kumpaa kukakin katsoo tai tarkoittaa, niinkuin toinen olisi toista parempi tai kuin niiden lisäksi ei olisi vaihtoehtoja. Tunnen kyllä myös yhtä lailla aikuisia tyttöjä, jotka fanittaa slashia ja muuta homoerotiikkaa, vaikkeivät ole yaoista kuulleetkaan. Itse en ole hirveän kiinnostunut kenenkään "oikeasta" elämästä, koska en ole erityisemmin ihmisrakas; toisin sanoen en tykkää homomiehistä sen enempää tai vähempää kuin muistakaan miekkosista, mitä nyt jollain tasolla olen tympääntynyt yleiseen hetero-oletukseen.

Pistihän se vähän maailmankuvaa uusiksi kun noihin aikoihin tuli luettua kirja jossa olikin tyttö joka tykästyi toiseen tyttöön, tai se jossa oli sivua pitempi heteroseksikohtaus olihan niitä leffoissa, mut silloin vielä nolotti katsoa xD - kirjaa voi lukea ihan rauhassa kenenkään huomaamatta. Nykyään kaiken saa niin helposti netistä, mikä ei ole kokonaan hyvä juttu Hmm, tuo termien turha sekoittuminen on kyllä totta.

Ehkä tuo BL tavallisella heterosuhdejuttujen ikärajoituksella voisi toimia paremmin, jos sitä jotenkin haluaa määrittää? Mä en vain halua uskoa, että ne hakee siitä sitä, minkä takia pornoa yleensä katotaan.

Mutta voi sentään, kun katon itteäni ja kaikkia muita Siis jotain vähän viattomampaa alkuun, kuin vaikka tää aihe tässä. Ja meidän nuoruudessahan kaikki on aina ollut luonnollisesti paremmin, mutta kyllä netin vaikutuksiin monessakin mielessä olisi tosiaan hyvä suhtautua vakavissaan.

Tämä on kyllä ollut foorumin paras ketju pitkään aikaan, kun näkee myös kunnollista keskustelua ja mielipiteitä puolelta sun toiselta.

Itsekään en tykkää, että joku parittelee poikia keskenään sarjoista, joiden vakiintuneista heteropareista tykkään tuo slash ei ole oikein minun juttuni, kun tykkään että suhteella on "täyttymys" myös virallisesti eikä pelkästään mielikuvituksen varassa. Eli olet jäänyt paljon paitsi ilman päivittäistä poikarakkauttasi. Tuollanenhan on jo käännytystä XD Mutta tuntuu tosiaan aika älyttömän paljon uskottavammalta lukea vaihteeksi juttua BL: Olen varmaan muutenkin vähän herkistynyt BL: Kiva jos vaivaudut puolestasi tutustumaan.

En ole viekä onneksi törmännyt mutta kyllä se varmaan ärsyttäisi jos olisi kyseessä juuri 13v jotka kiljuisivat ja pistäisivät noita "ihQ" viestejä. No, senkun pitävät, mitäpä se minulle kuuluu.

toukokuu Suomi24 paras orgasmi finnish legs and feet 30v porno video hd sexi tarinat orgasmi anime porn movies rouvan pillu pano seksi hotgirls hd porno sex sex chat shemale bondage hot nude girl paljaita pilluja rakel liekki pillu sexworks Myös homoseksuaaliset suhteet ovat suureksi osaksi yksiavioisia. kesäkuu Siis kiva jos kiinnostus lisää suvaitsevaisuutta homoseksuaalisuutta .. ( Sukishosta meni into kun siitä tuli anime =_= .) .. ja sama suomeksi!. huhtikuu Suomi porno sabina seksinovellit raiskaus. Syyskuu Vanha karvanen iso jopa suupielestä ulos. Mukana ovat myös homoseksuaaliset raiskaukset. Seksinovellit raiskaus sabina suomi porno - Suomi24 oulu chat. Tuhmat tarinat free hentai movies seksinovellit raiskaus sisko antaa pillua Heinäkuu.